Uni ukselta puhuvi, Kyselevi kynnykseltä: Saanko tullani tupahan, Katon alle astuani? Ukko uunilta urahti, Myrähytti myrryksissä: Oisit tullut, tarvittaissa, Kysyttäissä kyyätellyt, Oisin antanut oluet, Simatuopit tuotattanna!
Äiti lauloi lapsen luota, Pilpatteli pienen luota, Luota kultasen kujerti: Tullos tuutuhun unonen, Simasuu, hunajahuuli! Tääll on sulle kullan kulta, Sylini sydänhopea! Sille kättä käpsähytä, Suuta pistä pikkuruista, Sitte siirräte sivulle!
Lapsi liekussa lepävi, Itkeä tihuttelevi: Älä kutsu äitikulta, Älä ehtoisa emoni! Ei täällä emoni kulta, Lapsen kulta, liekun kulta, Simasuun siperryskulta! Äsken tuolla kullan kulta, Tuolla toisessa talossa, Poikki pellon naapurissa! Siell on pantuna oluet, Kaikki kannut täytettynä; Siellä muut jo mettä juopi, Simoa sipertelevi!
VII.
Voi kun meill on sentään lysti elo! Parahinna pöytänä on rahi — Ja kun istut, isän polvi tahi Äitin helma hyv on istuasi, Karhuna kun lattiall on kasi.
Permannoll on väliin lysti peli: Väliin on se pelto, niitty eli Meri laajin, vaahtosa, ja veno Kätkyesi, siin on huima meno.
Sotisopa paras paita paha, Suuri sota-ase isän saha, Suurin toki uljas uunin koukku, Sotaratsu virjä liinaloukku.
Penkin alus paras pahna sian; Siellä olet pieni porsas pian. Saavi sitte kaivo suur ja syvä, Mutta maitopytty hetet hyvä.
Tervahauta piippu isän oma, Uunin pankko paja varsin soma, Pöytäloota eloaitta paras; Eipä sinne tohi tulla varas.
Pirtissä on meillä vaikka mitä Ja me siksi rakastamme sitä. Pirtti on sun pieni valtakuntas, Jossa valvot, jossa näet untas.