[27] Ensi hyökkäyksen kunnia Saksan valtakunnan sotarintamassa oli ammoisista ajoista asti schwaabilaisten etuoikeus; sen oli jo Kaarle Suuri säätänyt maanlaissaan.
[28] Gibbon kertoo "Roomalaisen maailmanvallan historiassaan" Attilan huutaneen ennen taistelun alkua Katalaunisilla kentillä sotilailleen: "Minä itse lennätän ensimmäisen heittokeihään, ja se kurja, joka kieltäytyy seuraamasta kuninkaansa esimerkkiä, on varman kuoleman ansainnut!"
[29] Emme voi olla painattamatta mukaan Notkerin laulun yksinkertaisen mahtavata latinaista tekstiä, jonka J. v. Arx on liittänyt "St. Gallenin kantonin historiaansa"; se kuuluu seuraavasti:
"Media vita in morte sumus, quem quaerimus adjutorem,
nisi te domine, qui pro peccatis nostris juste irasceris.
In te speraverunt patres nostri, speraverunt et liberasti eos.
Sancte deus.
Ad te clamaverunt patres nostri, clamaverunt et non sunt confusi.
Sancte fortis.
Ne despicias nos in tempore senectutis, cum defecerit virtus nostra,
ne derelinquas nos.
Sancte et misericors salvator, amarae morti ne tradas nos."
Tämä laulu vaikutti niin sytyttävästi hurskaiden sotijain mieliin, että muuan kirkolliskokous Kölnissä katsoi olevan syytä kieltää kristityitä piispansa luvatta laulamasta media vitaa ketään ihmistä vastaan. Evankeeliseen saksalaiseen kirkkolauluun siirtyi se Lutherin käännöksessä: "Mitten wir im Leben sind von dem Tod umfangen j.n.e."
[30] "Trivium", kolme tiedettä, kielioppi (grammatikka), väittelyoppi (dialektiikka) ja kaunopuheisuus (rhetoriikka) jotka yhdessä "Qvadruviumin l. quadriviumin" kanssa —jonka taas muodostivat laskuoppi (aritmetiikka), mittausoppi (geometria), tähtitiede (astronomia) ja sointuoppi (musiikki) —pidettiin keskiaikana "seitsemänä vapaana taiteena." Suom. muist.
[31] Tässä Ekkehard kronikassaan vaihtaa itsensä ja nimensä sen kanssa, mitä tarinassa uskollisesta Ekkehardista kerrotaan.
[32] Joidenkuiden munkkien halu kiristämällä kaapuaan lanteiden kohdalta näyttää siroa kasvuaan sai aikaan niin paljon pahennusta, että Mont Notre-Damen synoodi katsoi tarpeelliseksi julkaista sitä vastaan leimuavan kirouksen (972).
[33] Apotin luona asuvaiset
Ne ovat varsin houkkamaiset,
Ei pakanoita paremmat
Ja moukkiakin kehnommat.
[34] Suomentanut Em. Tamminen.