a) Suomen vapauttamisesta Danskalaisista niin Stolbovan rauhaan saakka (v. 1523-1617.)
Vaasen kuningassuku: Gustavi I:nen hallitsee Kuningassa sitte v. 1522.
Vasilei IV:äs Ivanovitsa hallitsee Tsaarina sitte v. 1505. Valipispa Erikki Svenssoni hoitaa, erään pispanarvoisen miehen Vincentiuksen avulla, Suomen kirkon asioita. Petrus Särkilahti tulee Vittembergistä ja alkaa saarnata puhdasta Evangeliumia Suomessa. Johani Vestgööthe Veksööstä kantaa pispantuloja Kuninkaalle. Rauha Venäjän kanssa tulee Novgorodissa v. 1524 vahvistetuksi. Erikki Svenssoni lasketaan Kuninkaalta v. 1526 virastansa. Vesteroosin Riikinkokous v. 1527.
1. Martiinus Skytte, Suomesta syntysin, vihitään v. 1528 kotimaamme pispaksi. Hän on ensimmäinen evangeliuminen pispa. Hänen aikana häviää paavikunnan rakennus Suomessa. Vuonna 1529 pidetään Riikinkokousta Öörebruossa. Suomalaiset eli Ruotsalaiset kirkonmenot tulevat latinaisten siaan. Luostarit häviävät. Kruunu vetää kirkon omaisuuksia allensa. Pispa Martiinus toimittaa erinäisillä ajoilla nuoria miehiä Suomesta ulkomaalle oppimaan. Niitten miesten seassa on Thuomas Fransinpoika, Mikhaeli Agrikola. Paulus Juusteni, Erikki Härkäpää ja Jaakko Teitti (Finno?), jotka kotiuttuansa parantavat koulujen tilaa ja levittävät Evangeliumia. Mikhaeli Agrikola kääntää suomeksi suuren osan pyhästä Raamatusta, joka siihen asti oli ollut aivan suomentamatoin. Greivi Johani Hoijasta, jolla on läänityksiä Suomessa, menee v. 1533 Kuninkaan vihollisten, Lybekkiläisten, puolelle. Ruotsi tulee v. 1540 perintöriikiksi. Kuningas pyytää edesauttaa kauppaa Suomessa ja sinne vetää Venäjän kartuttavan kaupan. Kun ei tämä hänen tuumansa onnista Viipurissa, niin päättää hän sentähden laittaa uuden kauppapaikan Santahaminassa, lähellä Helsingforsia, joka kaupunki häneltä v. 1550 tulee perustetuksi. Se oivallinen pispa Martiinus vaipuu v. 1550 kuoleman uneen. Sivu 128-134.
Ivana IV Vasileivitsa hallitsee Venäjätä v. 1534-1584.
2. Mikhaeli Agrikola, joka ennenki oli edesseisonut pispanvirkaa, tehdään v. 1554 Turun hiippakunnan pispaksi. Kuningas on nimittäin mainittuna vuonna eroittanut Turusta Viipurin hiippakunnan, asettain jälkimäisen pääksi Paulus Juustenin. Pirkkalaiset ovat v. 1551 menettäneet valtansa Lappalaisten yli. Edelläkäyneistä rajariidoista syttyy v. 1555 ankara sota Venäjän kanssa. Iivana Gregoreivitsa Bibikova tulee hävittäin Suomeen sotalaumalla. Amiraali Jaakko Bagge vastustaa vihollista. Kuningas tulee itse Suomeen sodan asioita taluttamaan. Vuoden 1556 alulla tulevat taas Venäläiset suurella sotalaumalla, hävittävät Savonlinnan ja piirittävät Viipuria, joka tapahuksesta kuitenki tulee pelastetuksi. Sotilakko tehdään kesäkuussa, ja miehiä, joitten seassa pispa Agrikola, lähetetään Venäjälle rauhaa tekemään, joka v. 1557 solmitaanki 40:ksi vuodeksi. Paluumatkallansa Venäjältä kuolee Agrikola viimmeksi mainittuna vuonna. Tähän aikaan tehdään koko Suomi Pääruhtinaskunnaksi, ja Kuninkaan poika Johani saapi Turunpuolen maata, Satakunnan ja Ahvenanmaan kanssa, herttuakunnaksi allensa.
3. Petrus Follingius, kotosin Ruotsista, asetetaan v. 1558 pispaksi Turkuun. Hän on pahankurinen mies ja kokee sortaa Suomen kieltä. Vuonna 1560 pidetään Riikinkokousta Arbogassa. Viron maa antaupi Ruotsin alamaiseksi, josta seuraa kauan kestäviä vihollisuuksia Puolan ja Venäjän kanssa. Kuningas Erikki laskee Follingiuksen v. 1563 pispan virastansa. Hän kuolee ei kauan jälestä.
Erikki XIV (k. 1577) tulee, isänsä Gustavi I:sen v. 1560 kuoltua,
Kuninkaaksi.
4. Paulus Juusteni muutetaan Follingiuksen perästä Viipurista pispaksi Turkuun. Viipuriin pannaan Kanuutus Johaninpoika pispaksi, ja kun hän jo v. 1564 kuolee, saapi Erikki Härkäpää saman viran. Kunigas Erikin hallitusaikana käydään sotaa Livossa. Venäjän kanssa saapi sotilakko aikaan. Herttua Johani elää Turussa, naipi Puolasta ja käyttäypi ynsiästi veljeänsä Kuningas Erikkiä vastaan. Kuningas lähettää Suomeen sotalauman, joka piirittäin ottaa Turun linnan v. 1563, ja Herttua joutuu vankeuteen, josta hän vasta v. 1567 pääsee. Johani yhdistäypi sen perästä nuoremman veljensä Herttua Kaarlen kanssa Kuningas Erikkiä vasten, joka vuorostansa v. 1568 otetaan vangiksi. Johanin nostua Kuninkaaksi syttyy Venäjän kanssa sota. Ruotsin lähettiläiset Venäjälle, joitten päänä pispa Juusteni oli ja joilla oli tarkoituksena Tsaarin kanssa rauhan asioista keskustella, otetaan v. 1569 kiini. Heitä rääkätään vankeudessa pari vuotta. Vuonna 1571 karkaavat Venäläiset Suomeen ja hävittävät Äyräpään, Jääsken ja Lappeen tienoilla. Rutto liikkuu samalla. Mutta v. 1575 tehdään kaksivuotinen sotilakko Suomen puolesta, ehkä sota yhä kestää Virossa. Juustenin aikana tulee Oulun linna v. 1570 rakennetuksi. Laurentius Petrinpojan Kirkonjärjestys säätään v. 1571, ja Johani alkaa toden perästä Paavinuskoa jällensä maahan pakkaamaan. Juusteni on kotimaan kieltä harjoittava mies ja Suomen ensimmäinen nimeltä tuttu historioitsija. Hän kuolee v. 1576.
Johani III anastaa v.1568 veljensä Kuningasistuimen. Hallitsee kuolemaansa asti v. 1592.