Paulus Juustenin perästä sanotaan Turun Kirkkoherran Henrikki Knuutinpojan Superintendentin eli Tuomioprovastin arvolla toimittaneen Turun, ja Erikki Härkäpään v. 1578 kuoltua arvattavasti Viipurinki, hiippakunnan asioita. Tällä ajalla on taas sotimista Venäjätä vasten. V. 1577 karkaa Tatarilaisjoukko Suomeen, vaan tapetaan maan asukkailta. Seuraavanaki vuonna tulee lauma Venäläisiä Suomeen, käypi Helsingforsiin asti, sieltä Viroon. Ruotsi liittoupi Puolan kanssa. Henrikki Klaavunpoika Horni sotii voitollisesti Livossa. V. 1579 sotii Ruotsin armeia kolmelta paikalta vihollista vasten. Mutta v. 1580 saapi Franskalainen Pontus de la Gardie esimiehyyden Venäjätä vastaan, ja siitä alkaa sota kokonaan toisin luonnistamaan. Samana vuonna ottaa hän Käkisalmen ja Karjalan, joka saa oman Maanherransa (Pähkinälinnan lääni). Seuraavana vuonna voittaa hän koko Inkerinmaan. Kun hänell'on mielessä mennä Novgorodiaki ottamaan, niin tapahtuu sotilakko Venäjän kanssa v. 1583. Näillä ajoilla elää se hengellinen virsiniekka Jaakko Finno, noin v. 1580.
Sigismundi, Kuningas Puolasta, tulee isänsä Johani III:nen kuoltua
Ruotsinki kuninkaaksi.
Herttua Kaarle on Riikinhoitajana Ruotsissa, kun Kuningas elää Puolan maassa. Sigimundi kuolee v. 1632.
Feodori Ivanovitsa, Venäjän Tsaarina v. 1584-1598.
5. Erikki Erikinpoika.
Hänen alle yhdistetään v. 1583 jällensä Turun ja Viipurin hiippakunnat. Kuningas Johanin aikana rientää hän saada paavilaista lithurgiata Suomessa levitetyksi. Näyttää olleen enemmin kavalata laatua. Tämän aikana on suuri kurjuus Suomessa. Ensivuosina hävittävät alituiset karkausretket, niin pohjassa kun etelässä, maatamme. Rauhan keskustelemisia on tapahtunut useimmasti Plussajoen suulla, lähellä Narvaa; niin myöskin v. 1592. Kun siihen aikaan Herttua Kaarle Sigismundin siasta tulee Riikinhoitajana Ruotsia hallitsemaan, ottaa hän varjelukseensa ja suojaansa evangeliumisen uskonsa vuoksi ahdistetut papit. Ne vaikuttavat yhteisen kokouksen Upsalassa v. 1593, jossa usko tulee paavilaisista lisäyksistä puhdistetuksi ja Evangeliumi Ruotsin valtakunnassa kaikeksi ajaksi perustetuksi. Siinä kääntyy pispa Erikki Erikinpoika Evangeliumin puolelle. Klaavu Fleminki on nyt Guvernöörinä Suomessa. Hän estelee Sigismundin puolesta kaikella tavalla Kaarle Herttuan tuumaa. Herttua lähettää Kaarle Steenbokin Suomeen Fleminkiä Kuninkaasta vieroittamaan. Vaan Fleminki ei ole hevillä viekoteltu. Hän alkaa nyt lyödä vankeuteen Kaarlen ystäviä. Kuningas antaa hänelle yhä suuremman vallan. Rauha Venäjän kanssa päätetään viimmen Teusiinassa, lähellä Narvaa, v. 1595. Viro tulee Ruotsille; rajat käydään. Samana vuonna Söderkyöpingin Riikinkokous. Fleminki saapi uuden hallitusmuodon Suomelle Riikinhoitajan arvon kanssa. Hän pitää siellä suuria sotalaumoja, joitten ruokkiminen käypi rahvaalle niin vaikiaksi, että Pohjanmaalaiset lähettävät Bengti Poutun, Kyrön pitäjästä, Herttualle siitä valittamaan. Herttua kehoittaa kapinaan, joka on Nuiasodan nimellä tuttu ja jossa 11,000 Suomalaista arvellaan henkensä menettäneen. Kapina leviää Karjalaan asti. Jaakko Ilkka ja Hanno Krankka, Abrahami Melkhiorssoni, Israeli Laarssoni ja hänen kanssa olevat talonpojat lyödään Flemingiltä v. 1597 Ilmajoen varrella, jonka perästä kapina alkaa asettua. Fleminki kuolee samana vuonna ja Arvidi Stoolarmi tulee hänen siaan Sigismundin uskolliseksi puoltajaksi Suomessa. Herttua löytäypi sotajoukolla Suomessa, ja Fleminki pakenee maan sisään. Turun linnaa piiritetään ja sitä puoltaa Flemingin leski miehullisesti. Se tulee viimmen Danieli Hiortin viekkaudella otetuksi. Herttua palaa vankijoukolla Ruotsiin. V. 1598 tapahtuu Suomalaisten, makkararetkeksi kutsuttu, karkaus Ruotsiin. Kaarle voittaa Stongebruon tappelussa samana vuonna Sigismundin, joka nyt oli Puolasta tullut sotalaumalla Ruotsiin. Näiltä ajoilta on Sigismundin vallan loppu Ruotsissa. V. 1599 soditaan ainaki vielä Suomessa. Joakhimi Skeli valtaa Herttualle Kastelholman. Herttua itse tulee Suomeen, ottaa maan allensa, piirittää Viipurin. Sigismundin puoltajia rangaisee hän kovasti. V. 1600 pidetään Linkyöpingissä Riikinkokousta, jossa Herttua antaa tuomita hengiltä pois monta yläistä Ruotsin herraa. Pispa Erikki Erikinpoika, joka oli jällensä pyörähtänyt paavinuskon puolelle, tulee samana vuonna menettämään tulonsa ja viisi vuotta myöhemmin virkansaki, jonka hän vasta v. 1612 tulee saamaan takasin Gustavi Adolphilta. Kaarle menee Livoon sotimaan Puolalaista vastaan. Sieltä palatessansa matkaa hän v. 1602 Turusta Pohjanlahden ympäri Ruotsiin. V. 1604 pidetään Riikinkokousta Norkyöpingissä, jossa Ruotsin valtakunnan kruunu annetaan Kaarle IX:nelle. Oulun kaupunki perustetaan v. 1605 ja Kajaanan linna v. 1607. Sotaa käydään yhä Livossa vaihettelevalla onnella. Kaarle tekee v. 1608 Viipurissa liiton Vasilei Shuskoin kanssa Puolaa vastaan. Jaakko de la Gardie, Pontuksen poika, lähtee sen perästä v. 1609 Venäjälle ja sotii siellä miehen tavalla, vaikka onki paljo vastoinkäymisiä. Monta linnaa lankiaa hänen käsiinsä, yksin Novgorodiki. Nyyenskantsia aletaan rakentaa. V. 1611 perustetaan Vaasan kaupunki. Samana vuonna kuolee Kaarle lX, ja Gustavi Adolphi tulee hänen siaan. Tila on silloin maassa sisällisesti ja ulkonaisesti peljättäväinen. Sigismundi Puolasta alkaa hyväillä nuoren Kuninkaan kruunua, vaan hän tulee estetyksi. Rauha Danskan kanssa Knäärödissä v. 1613. Sota leimahtaa Venäjän kanssa. Gustavi Adolphi tulee Suomeen sitä taluttamaan. Jaakko de la Gardie ja Evertti Horni voittavat sodassa erinomaisen kunnian. Ruotsi on voittopuolella. Kuningas kutsuu Suomen Säädyt kokoukseen Helsingforsiin v. 1616. Helmikuussa v. 1617 päätetään Stolbovan rauha, jossa Suomen raja Laatokkajärven asti siirretään.
Boris Godunova nousee lankonsa Feodori Ivanovitsan perästä Venäjän valtijaksi.
Hän tulee Epä-Dmitreiltä niin ahdistetuksi, että myrkyttää itsensä v. 1606.
Vasilei Ivanovitsa Shuskoi tulee Boris Godunovan perästä Venäjän valtijaksi. Häntä vastaan ilmantuu uusi Epä-Dmitrei.
Kaarle IX nousee veljen poikansa Sigismundin siaan, jonka hän on voittanut, v. 1600 Kuninkaaksi. Hallitsee kuolemaansa asti v. 1611.