Gustavi II Adolphi nousee isänsä kuoltua peritylle istuimelle. Ammutaan v. 1632.
Mikhaeli Feodorovitsa Romanova valitaan v. 1610 ehdotellun Ruotsin prinsin Kaarle Philipin siaan Tsaariksi. Hänen huonet hallitsee vielä Venäjällä. Mikhaeli Feodorovitsa kuolee v:na 1645.
b) Stolbovan rauhasta Uuskaupungin rauhaan (v. 1617—1721). Kuningas Gustavi Adolphi eroittaa v. 1618 Turun hiippakunnasta jällensä Viipurin, johonka hän asettaa Olaus Elimääuksen pispaksi. Kuningas valloittaa Livon maan. Hän perustaa Suomessa kaupunkeja: v. 1617 Uuskaupungin, v. 1620 Joensuun ja Kokkolan kaupungit, ja v. 1621 saapi myös Tornio kaupunkioikeuden. Sisällinen meno maassa alkaa kaikin tulla parempaan järjestykseen. Hovi-Oikeus Turussa laitetaan v. 1624. Pispa Erikki Erikinpoika, joka edelläkävijänsä mukaan on Suomen kieltä kirjoituksissa harjoitellut, kuolee v. 1625.
6. Iisakki Rothovius, Ruotsista syntysin tulee v. 1627 Turun pispaksi. Hän nostaa Kristillisyyden Suomessa huonosta tilastansa parempaan asuun. Kuningas voittaa Kuurinmaan. Sigismundin täytyy suostua Ruotsille etuisaan rauhaan Altmarkissa v. 1629. Vuonna 1630 laitetaan Gymnasiumi Turkuun. Suomalaiset seuraavat suurta Kuningastansa 30-vuotiseen sotaan. Gustavi Adolphi ammutaan siellä v. 1632, jonka perästä Akseli Oksenstierna, Kristiinan alaikäisyyden aikana, saapi toimen sodan asioista osaksensa. Rothovius ja Greivi Pietari Braahe vaikuttavat tällä ajalla yhdessä kotimaamme hyväksi epäuskon sekä järjettömän elämän hävittämisellä ja hyväntekeväisten laitosten matkaansaamisella. Braahe on v. 1637 saanut Suomen Guvernöörinä hallittavaksi, mutta kutsutaan v. 1640 muihin virkoihin Ruotsiin. Mainittuna vuonna 1640 tulee hänen kautta Suomen Akademia Turussa, entisen Gymnasiumin siaan, asetetuksi. Triviali-kouluja laitetaan moneen kaupunkiin. Suomen Lappalaiset saavat omituisia pappeja. Pyhä Raamattu suomeksi annetaan v. 1642 ensikerran täysinäisenä präntistä. Samana vuonna saapi Akademia omituisen kirjanpränttääjän. Brömsebruon rauha v. 1645. Kolmetkymmentävuotinen sota loppuu v. 1648, Vestphalisen rauhan kautta, Ruotsin voitoksi. Samana vuotena tulee Pietari Braahe taas Suomen Guvernööriksi, jota virkaa hän vuoteen 1654 asti hoitaa. Sortavalan kaupunki perustetaan v. 1640, Braahen eli Salosten ynnä Kristiinan kaupungit v. 1649, Kajaana v. 1650. Rothovius kuolee vuonna 1652.
Kristiina, edellisen tytär, Drotninki v. 1632, ottaa itse hallituksen vastan v. 1645, jättää kruununsa v. 1654, k. 1689. Hän on viimmeinen hallitsija Vaasen kuningassuvusta.
Aleksei Mikhaelovitsa Tsaari v. 1645, k. 1676.
7. Eskhillus Peträäus, syntynyt Ruotsissa, tulee Rothoviuksen jälkeen pispaksi Turkuun. V. 1653 perustetaan Pietarsaaren kaupunki. Drotninki Kristiina poisluopuu Ruotsin kruunusta v. 1654 ja Kaarle X:nes Gustavi nousee kuninkaaksi. Kuningas sotii Puolassa erinomaisella menestyksellä. Tämä sota rasittaa Suomea miesotoilla ja muutenki. Venäläiset hyökäävät v. 1656 maahamme, hävittävät Karjalata ja polttavat Nyyenskantsin. Pohjanmaallaki käypi Venäläisiä. Gustavi Leevenhaupti vastustaa vihollista ja ajaa sen viimmen pois maasta. Sota muuttaupi Livoon. Pispa Peträäus on harjoittanut Suomen kieltä. Hän kuolee v. 1657 ruttotautiin, joka silloin taas Suomessa liikkuu. Sivu 175-178.
Pfaltsi-Tsveibrykkenin kuningas suku: Kaarle X Gustavi, Gustavi
Adolphin sisarenpoika, Kuningas v:na 1654, k. 1660.
8. Johannes Terseerus, Daalareissa syntynyt, seuraa Peträäusta pispanvirassa. Matkustaissansa Saksanmaalla tiedon etsinnössä, tulee hän tutuksi Kalikstuksen kanssa, jonka vapaampia ajatuksia sitten seuraakin. Ennen pispaksi tultuansa elää hän viroissa Turun ja Upsalan Akademioissa. Kuningas Kaarle X:nen sodat kestävät yhä. V. 1657 käypi hän Danmarkkia vasten, jonka täytyy v. 1658 suostua rauhaan Roskhildissä. Samana vuonna matkaansaattaa Leevenhaupti Vallisaaressa sotilakon Venäjän kanssa. Danska alkaa sodan uudestansa ja Kaarle X:nes kuolee v. 1660. Hänen poikansa Kaarle XI alaikäisyydessä tekevät Ruotsin pääherrat rauhan valtakunnan vihollisten kanssa: Danskan kanssa Kyöpenhaminassa v. 1660, Puolan kanssa Oliivassa v. 1660 ja Venäjän kanssa Kardiksessa v. 1661. Mutta toiselta puolen sekautuu Ruotsi vieraisiin sotiin ilman syytä. Terseeruksen aikana alkaa Suomen rahvas jo suureksi osaksi kirjanlukemiseen harjaantua. Tätä pispaa, joka luonnollista vapaamielisyyttä harjoitteli, vihaavat vainomiehet Turussa, varsinki se tuima Svenonius. He saattavat v. 1664 pispan pois virastansa Suomessa. Lopulla kuolee hän pispana Linkyöpingissä. Sivu 178-181.
Kaarle XI, edellisen poika Kuningas v. 1660, ottaa itse hallituksen vastaan v. 1672, k. 1697.