9. Johannes Getselius Vanhempi, talonpoikaisista vanhemmista Vestmanlannissa, on ensistä Dorpatin Akademiassa Professorina, sittä pastorina Daalareissa, sittä Superintendenttinä Livossa. Kutsutaan Terseeruksen perästä pispaksi Turkuun. Kuningas Kaarle XI ottaa v. 1672 itse hallituksen vastaan. Hänellä on ensistä kovat sodat käytävinä, sillä vihollisia nousee kaikilta haaroilta Ruotsia vastoin. Viimmen saadaan rauha muittenki vihollisten kanssa ja Danskan kanssa v. 1679 Lundissa. Tämän perästä alkaa Kuningas sisällistä tilaa valtakunnassansa kaikilla keinoin parantamaan. Hän hankkii itsellensä täyden yksivallan riikissänsä. Alkaa toimittaa Reduktiuonia s.o. lahjoitettuin kruununomaisuutten jällenottamista. Kaikkinaiset keinot tulevat Suomessa edesautetuksi. Getselius, joka virkansa puolesta samalla on Akademian Siakanslerina, parantaa kaikella tavalla Suomen Korkiopiston tilaa. Toiselta puolen pitää hän tarkan huolen rahvaanki opettamisesta. Hän varustaa heille kirjanpräntistään täysin määrin kirjoja. V. 1685 annetaan uusi ylöspano suomalaisesta pyhästä Raamatusta, jonka Henrikki Floriinus on alkukielen jälkeen parantanut. 1686-vuoden kirkkolaki annetaan suomennettuna samalta Floriinukselta valkeuteen. Getselius Vanhempi kuolee vuonna 1690. Sivu 181-185.
Feodori III Alekseievitsa. Tsaari v. 1676, k. 1682.
Pietari I Alekseievitsa (Suuri). Tsaari v. 1682. Hänellä ovat alussa sisarensa Sophia Alekseievna ja veljensä Iivana V Alekseievitsa kanssahallitsijoina. Yksinään hallitsija v. 1689, Keisari 1721, k. 1725.
Kaarle XII, edellisen poika, Kuningas v. 1697, k. 1718.
10. Johannes Getselius Nuorempi, vanhemman Getseliuksen poika, tulee, kotona ja ulkomaalla opittuansa ynnä oltuansa Professorina Turussa ja sittä Superintendenttinä Inkerinmaassa, isänsä perästä pispaksi. Sen mainion, isältänsä jo v. 1674 aljetun, Raamattutyön päälle tekee hän aina ahkerasti työtä. Kärsii yhdessä isänsä kanssa väijymisiä vihamiehiltä. Hänen aikana ovat Suomella kovat päivät. Vuosina 1695, 1696 ja 1697 ovat varsin ankarat nälkä- ja kuolinvuodet. Kuningas Kaarle XI kuoltua v. 1697 vastaanottaa hänen poikansa Kaarle XII valtakunnan hallituksen. Nyt nousevat kauhiat sodat. Danska, Venäjä ja Puola yltyvät heti Ruotsia vastoin, jotka kaikki nuori kuningas alussa jalosti voittaa. Se kuuluisa Narvan voitto Venäläisten yli v. 1700. Suuri Pietari perustaa v. 1703 Venäjän uljaan pääkaupungin Pietarporin. Puolan valta joutuu Karlen käsiin. Rauha Alt-Ranstatissa v. 1706. Venäläiset piirittävät Viipuria v. 1706 ja polttavat Porvon v. 1708. Suuri Pietari voittaa Karlen Pultavan tappelussa v. 1709. Venäläiset piirittävät taas Viipuria v. 1710 ja ryntävätki sen Kesäkuussa. Viimmeinen Viipurin pispa Davetti Lundi pakenee heitä Ruotsiin. V. 1712 tapahtuu Sarkasota. Se mainio Maunus Steenbokki kukistuu sankarillisesti sotien Saksanmaalla v. 1713. Samana vuonna alkaa Tsaari täydellä todella ryntää Suomea. Generaali Lybekkeri ei voi häntä vastustaa. Armfeltti, joka Lybekkerin perästä tulee sodan päämieheksi Suomessa, vastustaa Venäläisiä Pälkäneellä, ja olisi Ison Kyrön tappelussa (v. 1714) ehkä voittanutkin, jos ei de la Barre olisi voittoa menettänyt. Samana vuonna 1714 palaa Kaarle XII Turkinmaasta, jossa hän sitte Pultavan tapon on elellyt, Straalsundiin ja sieltä Ruotsiin. V. 1715 piirittävät Venäläiset nälkään Kajaanan linnan, joka oli ainoa Ruotsalaisten käsissä vielä löytyvä paikka Suomessa. Sittä on Suomi, rauhaan asti, 6 vuotta Venäjän sotamiesten käsissä. Edellinen vaino on Ison Vihan nimellä hyvin tuttu. Baruona Görtsi toimittaa rauhan keskustelemiset Venäjän kanssa Loföön luodolla v. 1718, mutta ne herkiävät kun kuningas Norjassa ammutaan samana vuonna. V. 1718 kuolee myöskin Getselius Nuorempi Ruotsissa, jonneka hän muitten kanssa on vihan aikana paennut. Näihin aikoin ovat suuret hengelliset liikunnot Suomensa, vaikutuksia siitä elävän uskon voimasta, joka Saksanmaalla Speenerin perästä liikkui. Getselius vainoaa lopulla näitä ennen häneltä itseltään halattuja liikunnoita, ehtien mukamas vielä kuitenkin opin puhtautta.
Getseliuksen kuoltua on Suomi pispatoinna rauhaan asti, ja
hiippakuntain asioita hoitavat maanpastoreista tehdyt Konsistoriumit.
Yksivalta Ruotsissa herkiää, ja Vapausaika alkaa, kun Kaarle XII sisar
Ulriika Eleonuora nousee hallitsevaksi Drotningiksi veljensä perästä.
Tsaari Pietari antaa laivastonsa hävittää Ruotsin rantamaita. V. 1720
antaa Drotninki valtakunnan hallituksen aviomiehellensä Fredrikki
I:selle, joka ostaa rauhan muiltaki vihollisilta ja Venäjältä v. 1721
Uuskaupungin rauhassa, antain entiset voittomaat, ja Suomen pian
Haminata myöten, Venäjälle. Sivu 185-195.
Ulriika Eleonuora, edellisen sisar, valittu Ruotsin Drotningiksi v. 1719, jättää v:na 1720 hallituksen aviomiehellensä.
Hessen-Kasselin kuningas sukua on: Fredrikki I Kuningas v. 1720, k. 1751.
c) Uuskaupungin rauhasta Suomen valloittamisen Venäläisiltä (v. 1721-1809.)
Kathariina I Alekseievna seuraa aviomiestänsä hallitukessa v. 1725, k. 1727.