11. Hermannni Vitte, Livosta syntysin, asetetaan heti rauhan perästä pispaksi Turkuun. Silloin asetetaan myöskin Viipurin entinen pispanistuin Gymnasiumin kanssa Porvoon, jonka ensimmäiseksi pispaksi Johani Getselius Pojanpoika tulee pannuksi. Akademia, sodan aikana hävinnyt, uudistetaan Turussa v. 1722. Vihan perästä on surkeus Suomessa, jonka katovuodet v. 1722 ja 1723 vielä enentävät. Vitte kuolee v. 1728. Sivu 195, 196.
Pietari II Alekseievitsa. Keisari v. 1727, k. 1730.
12. Lauri Tammeliini, syntyänsä Suomalainen, tulee Akademian Professorista pispaksi. Sisällinen riitaisuus Ruotsin valtakunnassa alkaa tähän aikaan jo aina enemmin ilmautua. Tammeliini kuolee v. 1733. Sivu 196.
Anna Ivanovna, Keisarinna v:na 1730, k. 1740.
13. Juonas Fahlenius, Ruotsalainen, seuraa Tammeliinin jälkeen. Hattuin ja myssyin edellisellä ajalla jo ilmautuneet seuruukset riitelevät Ruotsissa keskenänsä, ja Riikinkokouksia pidetään pian yhtäläiseen. Myssyin seuruus, joka halusi rauhaa Venäjän kanssa, on ensistä päälläpäin. Mutta 1738-vuotisessa Riikinkokouksessa pääsevät Franskalle ystävälliset Hatut voitolle, ja v. 1740 päätetään jo sota Venäjätä vastoin. Sen kanssa käypi hullusti. V. 1741 voittaa se vihollinen Generaali Vrangelin ja ottaa Lappeenrannan. Tauti ja eripuraisuus vaivaa Ruotsin leiriä. Lyhykäisen sotilakon perästä karkaavat Venäläiset Suomeen ja Ruotsin armeian täytyy häpiällisesti antauta vihollisille Helsingforsin tykönä v. 1742. Sodan päämiehet Buddenbrokki ja Leevenhaupti saavat sen häpiän vuoksi varrettomat päät. Turussa tehdään v. 1743 rauha Venäjän kanssa, jossa se vasta linnoituksilla varustettu Hamina, ynnä Lappeenranta ja Savonlinna, maan kanssa Kymenjokea myöten, annetaan Venäjälle. V. 1745 perustetaan Loviisa rajakaupungiksi. Samana vuonna tulee Fahlenius niin kivuloiseksi, ett'ei voi itse hiippakuntaansa hallita. Hän kuolee v. 1748. Tämän, ja kahden häntä edellisenki, pispan aikana on Uskon harjoitus himottavana ja tiedon tutkinnot laiminlyödyt.
Eliisabethi Petrovna, lapsukaisen Iivana Antonovitsan ja hänen äitinsä
Annan poissorrettua, Keisarinna v:na 1741, k. 1762.
Holstein-Gottorpin kuningassuku: Adolphi Fredrikki. Kuningas v. 1751, k. 1771.
14. Johani Brovallius, hänki Ruotsista, on Fahleniuksen sairaudessa jo edesseisonut pispantoimituksia ja tulee hänen kuoltua siihen virkaan pannuksi. Tämän aikana aletaan v. 1749 Sveaporia rakentaa. Fredrikki I:sen v. 1751 kuoltua tulee Adolphi Fredrikki Kuninkaaksi. Hän matkaa v. 1752 Suomessa, josta parannuksia maallemme seuraa. Brovalliuksen elämä päätyy jo v. 1755.
15. Kaarle Fredrikki Mennanderi, syntynyt vihan aikana Tukhulmissa Suomalaisista vanhemmista, tulee Turun Professorista pispaksi. Hän ja Brovallius ovat Luonnontutkijoita, joka taito von Linneen kautta Ruotsissa oli tullut rakastetuksi. Jumaluusoppi alkaa jäädä syrjään. V. 1758 annetaan suomalainen Pyhä Raamattu, taas parannettu Brovalliuksen ja Professori Kleevbergin kautta, ulos präntistä. Riidat Myssy- ja Hattu-seuruuksen välillä kestävät yhä. V. 1764 päätyy se Pommerin sota joka alkoi v. 1757. Sisämäistä tilaa Suomessa koetaan parantaa. Kuningas Adolphi Fredrikin v. 1771 kuoltua nousee Gustavi III:mas hallitsemaan ja hänen kautta päätyy v. 1772 se riitasa Vapausaika. Kuningas hankkii itsellensä suuremman vallan. Tämä Kuningas kulkee v. 1775 ensikerran Suomessa, josta maalle seuraa parannuksia. Pispa Mennanderi (k. 1786) muutetaan v. 1775 pääpispaksi Upsalaan.
Gustavi III, edellisen poika, Kuningas v. 1771, k. 1792.