Gustavi IV Adolphi, edellisen poika, Kuningas v. 1792, ottaa itse hallituksen vastaan v. 1796, lasketaan kuningasistuimelta v. 1809 ja lähtee perehinensä Ruotsista, k. 1837.
Pauli I Petrovitsa, edellisen poika, Keisari v. 1796 k. 1801.
Aleksanderi I Paulovitsa. Keisari v. 1801 k. v. 1825.
18. Jaakko Tengströmi, syntynyt Kokkolassa, valitaan Jumaluusopin Professorista pispaksi (k. 1832). Isoja oppineita löytyy tähän aikaan Suomen Akademiassa, joista Porthaani on erittäin nimitettävä. Viha Napuoleoniin tuottaa Gustavi Adolphille sodan Venäjän kanssa, joka muuttaa Suomen tilan. V. 1808 karkaa Venäläinen maahan. Suomen armeia tappelee miehullisesti, mutta ei voi maatansa varjella. Olkijoen sovinnon perästä, Marraskuussa, jättää armeia Suomen ja asettaupi Tornion paikoille. V. 1809 karkaavat Venäläiset Ahvenanmaahan ja Kurkun yli Uumioon. Suomen armeian jäännökset antauvat Kaaliksessa Venäläisille ja saavat palata kotiinsa. Vähäistä ennen lasketaan Kuningas Ruotsalaisilta arvostansa, ja Kaarle XIII nostetaan siaan. Suomi on Venäläisten vallassa.
2. Suomi Venäjän Vallan alla. (Sitte vuoden 1809.)
Venäjän Keisarit ja Pääruhtinaat: Aleksanderi I. Hallitsee vuoteen 1825.
Keisari Aleksanderi I kutsuu Suomen Säädyt v. 1809 Herrainpäiville Porvoon, jotka 25 p. Maaliskuussa alkavat. Siellä vakuuttaa hän heidät entisen Uskon ja perustuslakien muuttumattomasta pitämisestä. Säädyt tunnustavat Keisarin korkeimmaksi Pääksensä, Valtijaksensa ja Pääruhtinaaksensa. Suomen Hallituksen järjestys toimitetaan. Kesäkuussa, 19 päivänä, päättää Keisari Herrainpäivät. Syyskuussa, 17 päivänä, tapahtuu Haminan rauha, jossa Ruotsi antaa oikein muodollisesti Venäjälle koko Suomen, Ahvenanmaan ja Tornion, niin että Muonio- ja Torniojoet tulevat rajaksi. Suomen Hallitukseksi asetettiin Hallitus-Seura Turkuun, joka v. 1816 on saanut nimen: Keisarillinen Senaatti Suomessa, ja v. 1819 on muutettu Helsingforsiin, joka kaupunki jo ennen oli Suomen pääkaupungiksi määrätty. V. 1811 yhdistetään Viipurin lääni muun Suomen kanssa. Samana vuonna laitetaan Seura Suomen asioille Pietarporissa. V. 1812 kulkee Keisari Suomen kautta Turkuun. V. 1817 pidetään riemujuhlaa Lutheruksen Opinparantamisen muistoksi. Silloin tulee Turun hiippakunta Päähiippakunnaksi ja sen pispa, joka eroaa Siakanslerin virasta, pääpispaksi Suomessa. V. 1819 matkaa Aleksanderi koko Suomen läpi aina Tornioon asti. Hän kuolee 1 p. Joulukuuta v. 1825.
Nikolai I, nykyinen keisarimme, hallitsee sitte v. 1825.
Kaikkeinarmollisin Keisarimme muuttaa heti Seuran Suomen asioille Pietarporissa Kansliaksi Valtakunnan Sihteerille. Turun palon perästä v. 1827 muutetaan Korkiopisto Helsingforsiin, ja se saapi uudet säännöt sekä uuden järjestyksen. Turkuun laitetaan Gymnasiumi. V. 1831 tulevat läänit uudestansa järjestytetyksi. Hovi-Oikeus on laitettu Viipuriin, ja muutamia uusia kaupunkeja perustettu. Näillä ja monella muullaki laitoksella on kansallista järjestystä kartutettu. Muutoin toivottaa sisältäpäin katsoin, halajaminen paremman kristillisyyden ja Suomalaisuudenki perään, uuden, iloisemman ajan lähenemistä.