[15] Eskillus Petreeus oli muutaman aikaa ollut hänen opettajana.
[16] Pitempiä tietoja saadaan tästä miehestä Professorin Joh. Jaak. Tengströmin kirjassa: Biskopen i Åbo Stift Johan Gezelii den äldres Minne; Turussa v. 1825.
[17] Tämäki laitos oli v. 1632 saanut suurelta Gustavi Adolphilta alkunsa.
[18] Akademian kirjanpräntti oli hyvin rappiossa, ett'ei sillä saatettu tarpeita täyttää.
[19] Tästä miehestä ja hänen merkillisistä ajoista löytään opettavaisia tietoja Professorin Joh. Jaak. Tengströmin kirjassa: Gezelii den yngres Minne; Helsingissä v. 1833.
[20] Tässä hiippakunnassa seurasivat Olaus Elimääusta, joka v. 1627 kuoli, Maisterit Nikolaus Maunuksenpoika, joka taisi kuolla v. 1632, Gabrieli Melartopääus (k. 1641), jonka perästä Inkerinmaa sai omat Superintendentinsä, Petrus Juonaanpoika Biugge (k. 1657), Nikolaus Laurinpoika Malmenius eli Nykopensis (k. 1664), Petrus Laurinpoika Brommius (k. 1671). Sittä seurasi Doktori Abrahami Thauvonius (k. 1679) ja Maisteri Henrikki Karstenius, joka kuoli 1683, oltuansa jo kaksi vuotta pispanvirasta vapaana. Näitten perästä tulivat Doktorit Petrus Bongi, sangen vihainen oikioppinen (k. 1696), Petrus Laurbekkius (k. 1705) ja Davetti Lundi, joka paettuansa tuli pispaksi Skaaraan. Näitten ja sittä Porvonki pispain elämästä saadaan lyhykäisiä tietoja Rhytseliuksen kirjassa: Episcoposcopia Suiogothica, ja aina nykyisiin aikoin asti kirjassa: Förteckning på Biskopar i Sverige och Finland ifrån Reformationen till närvarande tid; Khristiansstaassa v. 1830. Muuten on M. J. Alopääuksen: Borgå Gymnasii Historia, tämän hiippakunnan asioita paljon valaiseva kirja.
[21] Tästä ja seuraavista Turun pispoista saadaan vähän pitempiä tietoja v. 1836 Helsingforsissa präntätystä kirjasta: Chronologiska Förteckningar och Anteckningar öfver Finska Universitetets fordna Procancellerer samt öfver Faculteternas Medlemmar och Adjuncter, från Universitetets stiftelse inemot dess andra sekularår. Se kirja pitää myös sisällänsä osotuksia Tiedon kasvamisesta Suomessa.
[22] Päällenluotettavia tietoja tästä meidän nykyisestä kansallisesta tilasta saapi Lukija Professorin Gabr. Reinin kirjasta: Statistische Darstellung des Gross-Fürstenthums Finnland; Helsingforsissa 1839.