[5] Raha merkitsi vanhassa Suomenkielessä, kuten vieläki Lapissa, samaa kun eläväin nahkaa; ja koska nahkoja rahan asemesta pidettiin, niin sai se sana siitä sittä nykyisen merkityksensä.
[6] Näiden sotain kertomisessa tulemma niinkuin usein mutoinki, paraasta päästä seuraamaan, mitä Provasti Hippingin kirjassa: Neva och Nyenskans intill S:t Petterburgs anläggning, löytyy Venäjän vanhain aikakirjain tiedoista (jotka ovat paljo tarkemmat ja päälleluotettavammat, kun ruotsinpuoleiset tiedot,) näihin asioihin koskevaista kirjoitettuna.
[7] Paavit asuivat tavallisesti Roomissa. Mutta kun Franskan Kuningas Philippi Kaunoinen oli laittanut miehen omasta kansastansa Paaviksi, niin muutti se v. 1309 asuntonsa Avignoniin, Franskan maalla. Siellä asuivat Paavit vuoteen 1378, jolloin Roomissa valittiin toinen, omituinen Paavi. Nyt oli siis Kristikunnalla kaksi Paavia, jotka pannaamisella kokivat toisiaan sortaa. Viimmein löytyi niitä kolmekki yhtaikaa, siksikun Kostnitsin Kirkonkokous (v. 1414) teki lopun näille sekannuksille.
[8] Sen sanoo, ehk'ei juuri samoilla sanoilla, muutama todistuksista (katso: Porthan, Chron. Episc. Finl. pag. 374. not. 332). Sitä myöten olisi Pohjanmaa saanut Kristinuskon noin pispa Katilluksen aikoina.
[9] Gotlannissa eli Erikki 10 vuotta ja muutti sittä isänmaahansa Pommeriin, jossa kuoli v. 1459.
[10] Tämän aikakirjan on Kanslii-Raati ja muinan Professori Turussa, kiitollisesti muistettava Henr. Gabr. Porthaani, antanut präntistä uloskäydä, itseltänsä kootuilla lisäyksillä jokaisen siinä mainitun pispan aikaan ja elämäkertaan, nimellä: Pauli Juusten Chronicon Episcoporum Finlandensium, annotationibus & Sylloge monumentorum illustratum. Siinä kirjassa ovat pian ainoat tiedot Suomen pispoista koolla, ja siitä olemmeki ottaneet, mitä tähänasti olemme kertoneet. Mutta tämän perästä on kertomamme lähdet jokaisen pitemmältä muisteltavan pispan elämäkerrassa, aina paikallansa ja erittäin tietä annettava.
[11] Mitä tästä pispasta tulemma sanomaan, on otettu Professorin Joh. Jaak. Tengströmin jutelmasta: De viris in Fennia peritia literarum Græcarum claris, siv. 9-30.
[12] Katso tästä miehestä Professorin Joh. Jaak. Tengströmin edellisessä meiltä osotettuun kirjaan, siv. 34-47.
[13] Nimeltä: Linguæ Fennicæ brevis Institutio, joka v. 1649 ensimmäisen Kirjanpränttääjän Pietari Waldin tykönä präntättiin.
14] Katso tästä miehestä pispavainajan Jaak. Tengströmin: Minne öfver Johannes Elai Terserus; Turussa v. 1795.