"Paraiten kai se kuvernööri sen tietää."
"Hm," sanoi metsäherra ja kynsi harmistuneena korvallistaan, "se kuvernööri se joka paikkaan nenänsä pistää."
Ukko katsoi kummastuneena metsäherraan ja sanoi vihdoin:
"Ei suinkaan häntä siitä voi moittia, että antaa kansalle neuvoja."
"Ei suinkaan, ei suinkaan; minä tarkoitan vaan, ettei hän niin tunne asioita, kun on enimmän ikänsä ollut sotapalveluksessa Venäjällä."
"Hm," sanoi ukko mietiskellen.
Metsäherra korjaili ruokaa laukkuunsa ja mietiskeli hänkin.
"Kun ne ovat poronhoitonsakin hävittäneet täältä?" sanoi hän vihdoin.
"Kun kruunu ei anna hakata vapaasti luppakuusia ja paksun lumen alta eivät porot voi kaivaa ruokaansa, niin ei poron hoitokaan enää tahdo kannattaa."
"Hm," äänsi taasen metsäherra ja mietiskeli, "on se niin kummaa, että juuri tällä perukalla, jossa ovat hyvät karjan laitumet ja viljelysmaat, on kumminkin tyytymättömyys ja kurjuus suurin."