Molempien kielten tasa-arvo johti päämaaliin molempien kansanainesten yhdenarvoisuudesta tässä maassa. Sinun pitää rakastaman ja kunnioittaman koko isänmaatasi! Ja isänmaallista oli hänestä jokainen harrastus, joka tarkoitti koko isänmaan onnea. Ja hyvää oli hänestä jokainen harrastus, joka johti rauhaan ja yksimielisyyteen. Sellaiseen harrastukseen oli jokaisessa yhteiskunnassa yllinkyllin ja rajattomasti tilaisuutta. "Astukaa vaan esiin, niin on isänmaan tarkoitus, ja ottakaa eteenne ja pitäkää hyvänänne. Kaikista on täällä täysin määrin huolta pidetty, nuorista ja vanhoista, köyhistä ja rikkaista, voimakkaista ja heikoista, kaikki ovat kutsutut kukin leiviskänsä mukaan toimimaan isänmaan hyväksi. Mutta hyvä tapa vaatii, ett'ei kukaan pistä mitään taskuunsa kantaakseen sitä pidoista ystävilleen ja suosikeilleen. Kantakoon kukin roponsa isänmaan alttarille. Hakekoon hän toimialansa missä avaran juhlasalin nurkassa tahansa, työskennelköön hän kokonaisuuden tai jonkun sen osan palveluksessa, ei ole hän missään tapauksessa siveellisesti oikeutettu vaatimaan kokonaisuuden tai enemmistön luuloteltua parasta jonkun yksityisen tai jonkun vähemmistön kustannuksella."

Mutta missä hän ennen kaikkia näkee kansansa pelastuksen, mikä on hänestä se ainoa tulevaisuuden ohjelma, jonka mukaan voimme menestyksellä toimia, mikä se näkymätön lippu, jonka hän kohottaa, sen on hän lausunut seuraavissa sanoissa, jotka hän kirjoitti 21 p. huhtik. 1878 ja jotka hän ajatteli suuren teoksensa loppusanoiksi:

"Sijaa aatteille!"

"Me olemme pieni kansa. Harrastakaamme senvuoksi korskeata ja jaloa moraalia. Ei niin kuin olisimme oikeutetut alhaisempaan ja epäjalompaan, joskin olisimme suuret ja mahtavat, mutta se on hyväksyttävää viisautta, joka koettaa yhdistää edullisen siihen, mikä on itsessään hyvää ja oikeaa. Harrastakaamme siveellisiä aatteita ja me voimme käydä kohti tulevaisuuttamme suuremmalla luottamuksella kuin jos meillä olisi oma panssarilaivasto ja sadantuhannen miehen armeija."

"Meille on puolen vuosisadan kuluessa opetettu, että oikeus on sitä, jolla on voimaa päästä valtaan. Sanokaamme suoraan, että sellainen oppi on pohjaltaan jumalaton oppi. Sillä se, mikä varmemmin kuin mikään muu pääsee valtaan, on väkivalta. Jos me yhä edelleenkin tunnustamme tämän opin totuudeksi, niin tapahtuu meille oikein vielä sinäkin hetkenä — jota Jumala varjelkoon tulemasta — jolloin se kohdistetaan kansallista itsenäisyyttämme vastaan, mikä nyt ja vastedes on valtiollinen turvamme."

"Vedotaan historiaan ja huomautetaan, että kaikkina aikoina on niin tapahtunut, että valta on ratkaissut kansojen olemassaolon, että voimakkaammat ovat aina nielleet heikompansa, ja että kansain oikeuden korkeimmat tuomarit ovat kansat itse; jos kaksi heistä joutuu riitaan, on se valta, joka sen ratkaisee; s.o. voimakkaammalla on oikein, heikompi häviää. Raakuus ja vallanhimo ovat aina olleet vallassa ja ovat yhä vieläkin. Mutta on toki toinenkin valta, joka on voimakkaampi kuin raakuus ja itsekkäisyys, mahtavampi kuin se, joka perustuu aineelliseen valtaan. Se on hengen jalouden, se on aatteen voima."

"Voiman siveysoppi viittaa menneisyyteen, aatteen siveysoppi tulevaisuuteen."

"Harrastakaamme tulevaisuuden siveysoppia!"

* * * * *

Päättyköön esityksemme August Fredrik Soldanin elämästä tähän toivomukseen, jonka hän ikäänkuin jätti perinnöksi kansalleen. Sillä se oli siihen kuin tämä elämä kaikissa vaiheissaan oli tähdännyt: hengen jalouden ja korkean ja jalon moraalin omistamiseen.