Hän palaa vielä takaisin laboratorioon ja koettaa tehdä työtä niinkuin ennenkin. Hän on hajamielinen ja levoton, ei usko edes päiväkirjalleen mitä miettii. Eräänä aamuna on hänen paikkansa tyhjä ja jää tyhjäksi. Ei kukaan tiedä, minne hän on kadonnut. Arvellaan, että hän on saanut käskyn, jota odotti, palata Pietariin. Ainoastaan kaksi toveria tietää, että hän on matkalla Pariisiin.
Askel, jonka hän näin ottaa, ei ole ainoastaan odottamaton, vaan vieläpä selittämätönkin sille, joka hakee siihen edellytyksiä hänen tähän lähtöpäivään saakka kirjoittamistaan kirjeistä ja muistiinpanoista. Niissä ei ole mitään, joka viittaisikaan tällaiseen mahdollisuuteen, paitsi ehkä tuo riippuvaisuuden ja kahleutumisen tunne, joka oli häntä ennen Giesseniin tuloa painanut, mutta joka sekin näytti Giessenissä unohtuneen. Selitys tulee vasta jälempänä, tulee tavalla, joka ei anna mitään sijaa epäilykselle, että muu olisi ollut mahdollista.
Se selitys on ensiksikin saatavana historiallisista tapahtumista ja sitten siitä vaikutuksesta, minkä ne tekivät.
Ja niin on meidän yhtä äkkipikaa kuin Soldankin sen teki heittäydyttävä vallankumouksen mellastukseen ja luotava sen myrskyisestä taivaasta se tausta, jota vastaan hänen silhuettinsa muutamiksi tuokioiksi kuvastui.
6.
Vallankumous 1848.
Vallankumous Pariisissa ja Berliinissä. — Mielentila ennen Pariisiin lähtöä. — Selonteko ulkonaisista ja sisäisistä syistä matkalle lähtöön. — Kammo palata Venäjälle. — Vallankumouksen vaikutukset Giessenissä. — Taakka omalletunnolle.
Mitä oli siis tapahtunut maailmassa? Mikä oli se myrsky, joka tempasi nuoren miehen pyörteihinsä rauhallisen työpöydän äärestä?
Historiasta tunnemme v:n 1848 vallankumouksen syyt ja sen menon. Se oli Euroopan kansain suuri ponnistus saada tunnustetuiksi suuren vallankumouksen aatteet yhdenvertaisuudesta, veljeydestä, vapaudesta. Se tahtoi saada kansain itsehallinnon toteutetuksi, vaati uskonvapautta, ajatusvapautta, painovapautta, vaati lisättyä vaalivapautta, vapautta sotaväkien ja vallanpitäjäin ikeistä, jolla kaikella hallitukset Metternichin johtaman pyhän liiton avulla kansoja rasittivat. Ranskassa alkoi varsinainen vallankumous katumelskeellä helmikuun 22 p:nä ja seuraavana päivänä täytyi Louis Philippen paeta St. Cloudiin ja sieltä ulkomaille. Helmikuun 24 p:nä julistettiin tasavalta ja 5 p:nä maaliskuuta julaistiin perustuslakikokouksen kokoonkutsuminen laatimaan Ranskalle uutta valtiomuotoa.
Ranskasta vyöryivät vallankumouksen aallot edelleen joka taholle ja kuohuivat vajaan kuukauden kuluttua Euroopan kaikkien valta-istuinten juurella. Melkein jokaisessa Länsi-Euroopan pääkaupungissa ja valtiossa tapahtui verisiä meteleitä, jotka pakottivat hallituksia vaadittuihin myönnytyksiin. Lähinnä Pariisia olivat metelit Berliinissä muita meluisammat ja verisemmät.