"Mutta sopiihan kysyä: onko mitään järkevää syytä otaksua, että kaikkien näiden voimain ohessa on olemassa Jumala, joka on niiden ulkopuolella? Miksi ei voi koko kaikkisuutta järjestää kaikista voimista muodostuneella _yleis_voimalla, niinkuin sen erikoisuudet (geoloogiset aikakaudet, kasvin elämä) on järjestetty jollain erikoisvoimalla. Miksi ihmisen luomiseen tarvitaan erityistä Jumalan toimenpidettä? Totta kyllä on, että elinvoimassa vaikuttaa koko joukko erityisiä, ikäänkuin alivoimia, mutta mitä merkitsee se yleisvoimalle? Huomaamme sen päinvastoin olevan ikäänkuin yhteiskudoksen koko kaikkisuudessa aineeseen vaikuttavista voimista. Kun kivi putoo maahan, kun kaksi atoomia yhtyy muodostaakseen uuden, kun nämä uudet atoomit liukenevat vedessä imeytyäkseen ilman painosta ja huokoisvedosta kasviin j.n.e., ei voima siinä ainoastaan vaikuta aineeseen yleisenä attraktsionina ja repulsionina, vaan se myöskin välittömästi johtaa jokaisen atoomin sinne, mihin sen on mentävä. Kasvin elinvoima ei ole muuta kuin summa niistä eri voimista, jotka yhteensä aikaansaavat kasvin s.o. luovat sen. Mutta eikö myöskin tuo suuri yleisvoima ole tuollainen koko luonnon elinvoima, joka erityisten luonnon voimain kautta ei ainoastaan vaikuta aineeseen, vaan myöskin järjestää sen niin, että kaikkisuus luopihe yhtenäisine sisältöineen? Toden totta, ei ole Jumalaa, on vaan yleisvoima, joka on kudos äärettömän moninaisesti yhteisvaikuttavista yksinkertaisemmista voimista. Kirjoittaja koettaa valaista väitettään m.m. kemiallisen heimolais- eli taipumusvoiman avulla, joka ilmaantuu m.m. siinä, että kaksi atoomia vetyä aina yhtyy yhteen atoomiin happea. Tämä yhteys muodostaa uuden yhteyden, nimittäin atoomin vettä. Kysyn, eikö tämä heimolaisvoima, tämä tuntematon ilmiö ole todellinen elinvoima niille uusille yhteyksille, joita sanotaan vesiatoomeiksi. Tai jos elinvoimaa s.o. sitä voimaa, joka järjestää ja yhdistää erilaiset atoomit määrätynlajiseksi yksilöksi, kutsumme sen sieluksi, eikö tämä sielu ole täysin sama asia kuin tuo muuten tuntematon heimolaisvoima?"

"Samalla tavalla voisi tarkastaa myöskin monimutkaisempien atoomien syntyä: jokainen atoomi alunaa on esim. aina saman lain mukaan muodostunut yhteys 66 yksinkertaisesta atoomista, joiden joukossa on aina viiteen erilaiseen aineeseen (kun esim. puun kudoksissa on vaan kolmea lajia: hiiltä, vetyä ja happea). Se ei ole mikään sattuma, joka yhdistää nämä 66 atoomia, sillä jokainen tällainen yhteys on rakennettu aivan samalla tavalla kuin muutkin — niinkuin mansikka on toisensa näköinen, tai vielä enemmänkin. Se kemiallinen voima, joka synnyttää aluna-atoomit, on aivan yhtä pätevästi sen 'elinvoima' kuin mansikan elinvoima on se monimutkainen voima, joka muodostaa atoomit mansikaksi."

"Jos tarkastetaan alunakristallia, joka kasvaessaan suuremmasta määrästä alunaliuosta on erittäin kaunis ja säännöllinen oktaedri, niin täytyy se tunnustaa yhtä selittämättömäksi tulokseksi kuin mansikka tai joku muu luonnontuote. Väitetään ehkä, että sen säännöllisyys on seuraus siitä, että eri aluna-atoomeilla on määrätty muoto ja että ne yhteenliitettyinä muodostavat säännöllisen tuloksen. Niin ehkä onkin. Mutta ei saa unohtaa, että tälläinen selitys — tietysti niin pitkälle kuin se ulottuu — myöskin voidaan antaa kasvin elinvoimasta: se eroitetaan niin hyvin kuin voidaan useiksi eri voimiksi. — Mutta kun tässä ei päästä mihinkään yksinkertaisten tunnettujen voimain avulla, niin keksitään uusi: kasvin elinvoima."

"Mutta tässä sopii kysyä: mitä järkevätä syytä on pitää sellaista monimutkaisempaa voimaa kuin esim. mansikan elinvoimaa riippuvana jostain luonteeltaan toisellaisesta kuin on esim. se yksinkertaisempi sähkövoima, joka yhdistää alunan yksinkertaiset atoomit yhdeksi ryhmäksi? Jos sähkö on erityisellä tavalla kokoonpantu aine, joka välittää kemiallista yhteyttä korkeampaan tarkoitukseen aijottujen atoomien välillä, mistä tulee sitten tämä sähkö? Eikö sen alulla ole mitään tekemistä niiden korkeampien tuotteiden alun kanssa, joiden yhteyttä se välittää?"

"En voi muuta ymmärtää kuin että syynä siihen, miksi luulemme paremmin tuntevamme aineellisten atoomien vetovoiman alkua kuin kasvin syntymisen alkua, on se, että meidän mielestämme attraktsioni on jotain yksinkertaista ja ilmenee kaikessa aineessa, jota vastoin viimemainittu ilmenee vaan pienessä osassa siitä. Kasvin syntyä emme voi selittää — se on siis varmaankin Jumalan luoma, mutta atoomien yhteys on yksinkertainen asia, se perustuu atoomien — attraktsioniin. Niin tavallisesti selitetään. Mutta mistä syystä attraheerautuvat atoomit? Niin, sitä ei kukaan tiedä. Jumala on ehkä sen niin luonut, antanut niille semmoisen voiman. (Varotaan sanomasta, että Jumala ehkä yhäkin luopi niin.)"

"En voi tässä olla syyttämättä kemistejä yleensä jonkinlaisesta epätieteellisyydestä. Heidän kuulee usein, ylistäessään luonnon syvimpiin salaisuuksiin tunkevaa tiedettään, huudahtavan, että Jumalan tunteminen on ainoastaan sen kautta mahdollinen. Olkoon vaan, että tämä tie on siihen tarpeellinen, mutta kun he väittävät, että he ovat oppineet tuntemaan Jumalan paremmin kuin muut, niin he erehtyvät. He kun tutkivat Jumalan ihmeellisiä ja lainmukaisia tekoja niiden yksityiskohdissa, niin heidän uskonsa siitä voimistuu, mutta tieto Jumalan todellisesta laadusta on heidän kauttaan vaan aivan vähän laajentunut."

"Ne ovat voimat, jotka minun käsitykseni mukaan ovat tämän tiedon tiellä. Puhuakseni vielä kemistien kieltä on koko luonto tulos voimista. Ainoastaan niitä tarvitaan kaikkien aineellisten ilmiöiden synnyttämiseksi alkuaineesta. Nämä voimat ovat enemmän tai vähemmän laajaperäiset. Yksinkertaiset ovat yhdistetyimpien palveluksessa ja syntyvät niistä ja niitä taas järjestävät toiset j.n.e. Meillä on sanalla sanoen kouraantuntuva selitys maailmanluomisesta."

"Vahinko vaan, että kaikessa tässä on unhotettu yksi asia, joka muistuttaa eukosta, joka mitä kauneimmin kehui vastasyntynyttä lasta: sillä oli niin kauniit siniset silmät, niin suloinen suu, niin kaunismuotoinen pää; sillä ei sanalla sanoen ollut muuta vikaa kuin se että — siltä puuttui henkeä."

"Samoin on nykyisen luonnontieteellisen maailmanluomisen laita: henki on poissa. Noiden monien voimien joukosta on unohdettu yksi, joka sittenkin on kaikista tärkein."

"Mitä se on kuin intialaiset tarkoittavat Brahmalla? Muhamettilaiset Allahilla? Kristityt Jumalalla? Ei kukaan kieltäne, että niillä on tarkoitettu maailman alkua, voiman luojaa ja ylläpitäjää."