Jos Martti olisi ollut rikas mies, olisi hän saattanut antaa tämän kellon Antille ja itse ostaa ankkurin … niin häntä säälitti Antti…
»Kelpaisiko sinulle silinterikello?»
»Kelpaisi toki … vaikka minkälainen, kunhan olisi vain kello…»
»Minä meinaan ostaa ankkurin … tässä joskus…»
»Minnekkäs sinä sitten tämän…?»
»En tiedä, vaikka möisin jollekulle…»
»Myö minulle…»
»En minä nyt vielä osta uutta … vasta sitten, kun pääsen kisälliksi… Enkös minä jo nyt näytä vähän kisälliltä … kun on kellokin…?—Sen oli Martti leikillä sanovinaan.
»Kyllä näytät…»
»Mutta sinä olet vielä aivan oppipojan näköinen…»