—Voi, elä kysele!
—Löitkö sitä, puritko, potkitko?
—Miksi sinä nyt, Juha?
—En—en—enhän minä…
Juha huomasi leivät, jotka olivat vartaastaan vyörineet ympäri lattiaa, ja aikoi ruveta niitä poimimaan. Mutta samassa hän taas:
—Missä se sen teki?
—Missä lie…
—Hetikö, kun laski maihin, vai joko venheessä?
Marja ei saanut vastatuksi.
—Jos minä sen saan—ja minä saan … minä saan!