—Kiitos osanotostasi.

—Kiitos itsellesi.

—Ei ole meistä kysymys. Kunpa vain olisikin… Hyvät neuvot ovat tarpeen.

—Mikä on tehtävä, se on tehtävä pian.

He erosivat vielä kerran, tulematta selvyyteen siitä, mitä olisi tehtävä.

Ja vielä kerran tapasivat he toisensa valvottuaan vielä yhden unettoman yön, tapasivat toisensa puolitiessä vuolaan virran sillalla, ettei kukaan heitä kuulisi.

—Olen keksinyt keinon, sanoi parooni von Pflycht.

—Olen tehnyt päätökseni, ilmoitti kauppaneuvos Haarfooten.

—Anon hänelle armollisen luvan muuttaa maasta ja siirrän omaisuuteni hänen nimiinsä, virkkoi taas parooni.

—Muutan rahaksi kaikki kiinteimistöni ja sijoitan rahat Ruotsin pankkiin, kuiskasi kauppaneuvos.