—Jumalansanasta? Mitenkä minä sen siitä saisin?
—Sillä tavalla kuin minäkin ja monet tuhannet ennen minua.
—Mutta millä tavalla sinä olet saanut?
—Tahdotko kuulla?
Ja sinä yönä kertoi Antero Laurille vanhan tuvan hämärässä viimeaikaiset taistelunsa ja ihmeelliset sisälliset tapaukset Korpivaarassa—ja kuinka hänelle oli siellä hänen isävainajansa raamatun avulla kaikki selvinnyt—ja kuinka hänestä oli tullut kokonaan uusi ihminen. Ja hän otti raamatun esille ja luki sieltä ne paikat, joista oli saanut lohdutusta ja jotka olivat hänelle uuden maailman avanneet.
—Tämä kaikki on kirjoitettu niinkuin minulle, ja se on myöskin kirjoitettu sinulle ja kaikille, jotka eivät omasta voimastansa mitään mahda, niinkuin ei kukaan mahda.
Lauri ei ollut mitään puhunut. Viimein hän virkkoi:
—Sinä puhut auttajasta, mutta mistä minä tiedän, että hän tahtoo minua auttaa?
—Hän auttaa jokaista, joka tahtoo tulla autetuksi.
Hetken päästä lisäsi Antero: