—Tahtoisin auttaa Thurea.
Lauri istui kalpeana, sanoi sitten:
—En tiedä vielä, tulenko jäämään tänne.
Professori kuului sanovan rovastille:
—No, nythän sinä pian pääset niskoittelevasta kappalaisestasi ainakin vähäksi aikaa.
—Onko tuomio langennut? kysyi Lauri pöydän yli.
Professori katsahti vain vilahdukselta Lauriin ja sanoi, ei vastaukseksi kysymykseen, vaan rovastin puoleen kääntyen, niinkuin jatkoksi omille sanoilleen:
—Juuri kun lähdimme, saapui tieto, että hänet on hovioikeudessa vapautettu virkansa toimituksen ja samalla myöskin palkkansa kantamisen vaivoista.
—Oh—
—Kuinka pitkäksi aikaa?