Lauri lähti pois, verannan ovesta puutarhaan. Verannalla olevat väistyivät hänen tieltään. Robert seurasi veljensä perässä.
—Mitä sinä nyt tällä skandaalilla voitit?
—Omantuntoni rauhan voitin.
—Ja mitä sinun yksityisasiasi näihin kaikkiin kuuluvat?
—Minun täytyi tehdä se … juuri se… Robert kohautti olkapäitään ja käänsi hänelle selkänsä. Hetken päästä nähtiin Laurin, Hannan ja Kaarinan häntä avopäin saattaessa, menevän kirkolle päin.
* * * * *
Vieraat alkoivat heti tehdä lähtöä. Laamannitar oli siitä, mitä oli tapahtunut, niin ihmeissään, niin ymmällä, se oli hänelle jotain niin mahdotonta … kuulumatonta… Hän tapasi professorin rappusilla.
—Sanokaa, mitä tämä on? Voiko sellaista yleensä tapahtua? Enkö ole ehkä nähnyt unta? Onko se mahdollista?
—Teidän armonne, tätä nykyä on kaikki mahdollista, niinkuin näette.
—En voi … en voi muuta kuin ihmetellä ja ihmetellä.