—Olisi minulla herra rovastille asiata vähän, jos kävisi laatuun .. sanoi hän syvään kumartaen hatuttomin päin ja vähän hengästyneenä.
—Mitä se olisi?
—Olisi huono sairas…
—Kuka hän on?
—Isäni… kääntyi eilen kipeäksi ja laittoi pappia pyytämään.
—Keskellä kirkkoaikaa?
—Onhan tämä vähän sopimaton aika, mutta kun ei ollut sen elämisestäkään tietoa.
Rovasti tarkasteli häntä kiireestä kantapäihin, ja virkkoi ivallisesti:
—Vai antaa Poikosen arvo tulla pappia pyytämään…
—Kuuluisi haluavan Herran pyhää ehtoollista.