"Kai minä nyt tulen toimeen koulullakin … mutta jos tulisin teille siksi aikaa, kunnes koulu alkaa, voisinko olla teille joksikin hyödyksi— minä tarkoitan: jollain tavalla avuksi?"
"Jos välttämättä tahdotte auttaa—"
"Tahdon—välttämättä."
"… niin voittehan auttaa äitiä kuinka paljon tahansa hänen kankaissaan ja puutarhassaan ja taloudessaan…."
"Minä osaan lypsää, osaan kirnuta, osaan leipoa kuinka hienoja leivoksia tahansa!" sinä yhtäkkiä riemahdat.
"Eihän meillä niitä niin erittäin hienoja."
"Osaan minä laittaa kalakukonkin!—Minä tulen!—Mutta voisinko auttaa myöskin teitä? Osaan haravoida—"
"Ja niittää—!"
Sinä ryöpsähdät sille puolelle tietä, missä minä käyn.
"Minä tulen! Kuule sinä—en minä osaa enää teititellä—kuulehan, kun minä kesällä ensin autan sinua, niin sinäkö sitten talvella minua?"