—Annetaan kalakukkoa ja pala voita ja piirakkaa ja ripautetaan tätä mahlaa juomiseksi.
—Minä annan tätä petäjän jälttää.
—Sille se on ahne … välistä kuorii itsekin puita juuresta latvaan.
Pojat alkoivat uhreineen hiljaa hiipiä kuuseen päin, kun heidän koiransa haukahti vihaisesti ja he huomasivat polun päässä miehen, jonka Jouko tunsi Reidaksi.
Jouko istui yhä liikkumatonna kivellään.
—Mitä pojat hiipivät? kysyi Reita luo tullen.
—Niin, kun siinä nukkuu haltija tuossa ja sille uhrataan.
—Missä?
—Tuossapa tuossa…
—Paimeniako olette?