—Isä on sanonut, ettei saa käärmettä tappaa.
—Isäsi on noita ja velho, joka pahoja henkiä palvelee.
—Käärmeessä asuu haltijan henki, sentähden ei sitä saa tappaa.
—Mutta kuulitko, miten pyhä Jumala sanoo: »Minä panen vainon sinun ja vaimon siemenen välille». Joka kerta, kun käärmeen tapat, tapat pahan haltijan.
—Minä en tapa! sanoi Jouko.
—Minä tapan kaikkialla, missä tapaan.
—Mutta sitä käärmettä et uskaltaisi tappaa.
—Mitä käärmettä?
—Nyt minä menen, sanoi Jouko hätäisesti.
Iso musta härkä oli noussut ylös makuultaan, raapi jalallaan maata, heitti multaa sarvillaan ja lähti karjan jäljessä metsään painumaan. Jouko oli varma siitä, että nyt se lähtee sanaa viemään.