—En minä sille eilen mitään vienyt, sanoi Jouko.
Reita on ottanut kirjan ja alkaa sitä lukea ääneensä hymisten.
—Nyt se herkesi, sanoo hän lakattuaan. Tätä kun luen ja näin painan sydänalaani…
—Se auttaa käärmeen vihoja vastaan?
—Kaikkia vastaan auttaa.
—Anna minulle se! huudahti Jouko yht'äkkiä.
—En tätä anna, tämän on pappi minulle antanut … mutta tämän saat … se on yhtä hyvä.
Hän antoi laukustaan Joukolle yhden niitä pieniä Aapisia, joita hänellä oli useampia ja jotka oli saanut mukaansa pakanoille annettavaksi.
Jouko ymmärtää hyvin, ettei hän tahdo isoa taikakaluaan antaa, niinkuin ei isäkään anna suurta kannustaan. Mutta pienempiä antaa, joita sitä varten valmistaa.
—Onko tämä loihdittu? Lieneehän loihdittu, kun olet papilta saanut.