Kuului huutoja:—Isänmaaton! Isänmaaton! Pois täältä!—
Heidän eturivissään, papin kintereillä, hoippui, tukka hajallaan, Hanselin äiti, toisen vuoron vaikeroiden:—Hän ammutti Hanselin!— toisen vuoron kimeästi kirkaisten:—Heittäkää hänet koskeen!
Erakko oli saapunut sillalle.
—Elkää päästäkö häntä yli!
—Heittäkää hänet koskeen!
Jotkut pojat aikoivat rientää hänen ohitsensa sulkemaan häneltä tien. Pappi pysähdytti heidät, astui teennäisen juhlallisesti erakon luo, joka oli pysähtynyt nähtyään minut, ja laski kätensä hänen olalleen.
—Mitä te minusta tahdotte? kysyi erakko tyynesti ja sävyisästi.
—Tahdon sanoa teille pari sanaa.
—Heittäkää hänet koskeen! kirkaisi taas Hanselin äiti, muiden häntä säestäessä.
—Malttakaa mielenne, ystävät! puhui heille pappi. Jääkäämme tähän!