—Matin pitäisi ostaa silmälasit.
—Silmälasitko?—Ei … olen minä koetellut, vaan ei ole ollut käypiä…
Matti ei uskaltanut katsoa rovastiin. Rovasti keinui ja puhalteli savuja kattoon. Katasti vilkaisemalla Mattiin … hän tiesi, että Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen.
—Kukapa niitä elukoita ruokkisi, jos Liisa joka pyhä kävisi kirkossa, sanoi Matti.
—Matin pitäisi ottaa piika Liisalle avuksi … onhan Matti varakas mies…
—Mikä varakas mies minä? … ei toki, hyvä ruustinna—kunhan leivässä pysyy—
—Jolla toki kuuluu olevan rahoja velkanakin…
—Ne on niitä maailman puheita … hyvä, kunhan leivässä pysyy.
—Niin, vaan pitäisi sitä Matin kuitenkin käyttää Liisaa rautatietä katsomassa. Tokko lie Matti vielä itsekään käynyt…?
—En oo käynyt … onko se missä kaukana?