—Keikautanko reen syrjälleen?
—Herra Jumala! … elähän toki, Matti!—No! … elä nyt … kyllä minä tästä pääsen!
Pääsi Liisa siitä ylös ja meni pirttiin. Matti riisui hevosen valjaista ja vei sen talliin.
Vähän ajan päästä ilmestyi Liisa tallin ovelle.
—Teetkö sinä apetta tammalle? … sepä hyvä … anna minä kanssa hämmentelen.
—Osaan tämän minäkin tehdä.
—No, minä haen sitten vettä tammalle.
—Jo se on juonut … ei sill' ole jano.
—Ei sitä tiedä, jos hyvinkin vielä joisi.
—Eikä juo … etkö sinä saata uskoa, kun minä sanon, ettei juo!