—Tuossa sitä jo taitaa alkaa näkyä? kysyi Matti.
—Ka, eikö näy sieltä punainen huone! Mikä huone se on niin korea huone?
—Se on vain semmoinen erikoishuone … herrojen varalle … ei sitä talonpojat tarvitse semmoista… Ja Ville veti suunsa vähän nauruun. Liisa ymmärsi Villen ja iski silmää.
—Ne näet pitää olla erikoishuoneensa täällä niinkuin muuallakin … kyllä minä tiedän, minä olen ollut pappilassa piikana … tietäähän sen … vaan eiköhän välttäisi maalaamatta?… Ka, herra jumala, tuoll' on toinen isompi!
—Mennäänhän, niin näkyy täältä vielä sitäkin isompi. Tuossa se jo näkyy.
—Herra i—ihme! … katso! kun on … sehän on koreampi kuin pappilan…
Mikä ne on tänne metsän keskeen? Asuuko täällä herroja?
—Herrojahan täällä asuu, rautatien herroja.
—Vaan missä se on se rautatie?
—Näettekö tuolla tuota aukeata … ja noita pylväitä?
—Mitä pylväitä ne on?