Sa aamunraikas suven kirkkahan tytti, sait lempeän taikas valolt' auringon, sun kerran mi sytti maan elohon.
Sun hartioillas sädevaipan nään mä ja ohimoillas ilon seppeleen. Sua katsoen jään mä suven lumoukseen.
2.
Opin uuden luin sinun katseestasi "Soi Herra nuoruuden meille, siks että se ruusuja rakkauden lois aution korven teille;
soi lempeen alttihin sydämen ja kaihot kirkkahat, nuoret, siks että ne siirtäis leikkien vain ilon tieltä murheen vuoret!"
Todisteita en pyydä, ma uskon vain, "credo", lausun ma nöyrimmästi ja synniksi murheeni tunnustan, min poistat sa lempeästi.
3.
Se uni ankea totta lie: ijäks' luotasi mun elo kohta vie.
Pian riutuva muisto vain mulle jää ja köyhänä syys minut yllättää.
Pian aamu on kolkko ja lohduton ja voimaton rakkaus auringon.