KERTTU (tulee, ottaa päällysvaatteitaan.)
TIKKA. Ei siltä, ettet haaksirikkoon ajais, kun kruununluotsitkin noin torjut pois, vaan ajoiss' itseni mä korjaan talteen, (kääntyen Kerttuun päin) ja tämän viattoman kerallani. (Kertulle.) Älähän vielä karkaa!
AARO.
Joko menet?
KERTTU.
Ois aika jo —
TIKKA. Nyt aikaan hyvän sään on pieni lähtöhyppy hypättävä, ennenkuin Aaro lähtee aallokkoon! (Vetää Aaron ja Kertun mukanaan keskilattialle.) Siis: heipä hei, jos lähdet!
AARO.
Heipä vain!
(Kerttu tuikkaa katsellaan Tikkaa, vetäen suunsa halveksivasti kureelle, naurahtaa sitten ja taipuu mukaan piirihyppyyn.)
Esirippu.
II NÄYTÖS.
Sama huone kuin edellisessä. Pari viikkoa myöhemmin, muutamia päiviä vapun alla. Iltapäivä, näytöksen lopulla jo hämärtää.