(Menee kyökkiin.)
MOISIO (yksin, seisoen keskilattialla ) No. Aaro-poika! Miltä, miltäs tuntuu: siell' ylhäällä jo eikö päätä huimaa, kun vaakakuppi ilmaan kohoaa —? Mut älä huoli, huomenissa jo voit maata astella — mun armostani.
(Kerttu ja rouva Vestman tulevat peräkkäin, tuoden teevehkeitä.)
MOISIO (punoen käsiään, kumartaen kevyesti.) Kas niin, me liittolaiset oomme siis, — ja kolme yhtä vastaan kerrassaan! Mut itselleenhän sille yhdelle vain onneks ois, min enemmän ois meitä.
KERTTU (niiaten.)
Siis hänen onneksensa — tehkää hyvin!
ROUVA VESTMAN.
Niin, istutaanhan, tehdään hyvin vain!
Kun liittokin on loppuun puhuttava!
(Istuutuvat pöytään.)
Esirippu.
III NÄYTÖS.
Sama huone. Muutamia päiviä myöhemmin — huhtikuun viime päivä,
Aaro Vesurin syntymäpäivä. Harmaa, hiljainen aamupäivä.