"Mitä lienee", vastasi Juho tyynesti ja jatkoi työtään.
"Ei, älähän — — katsotaanpas", sanoi toinen ja meni tarkastamaan tuota punaista esinettä.
"Lompakkohan se on."
"Kies'avlta! On se lompakko."
Miehiä kerääntyi nyt enämpikin yhteen ja joku heistä huusi: "ho hoi miehet! Keltä teistä on lompakko kateissa?"
"Kyllä ei varmaankaan minulta", sanoi Kurttilan ruotupoika.
"Eikö liene vain sinulta", tuumaili nauraen Mattilan Pekka.
"Näytäpäs, — minä olen tuon jossain jo onnenkin nähnyt."
"Olen minäkin — — maltas! — — se on nimismiehen lompakko", sanoi Tuiskulan Juho.
"Sekö, jonka Kataja-ahon Jaakko varasti?"