»Eikö se hauku?»
»Mitäpähän vähän tyhjää louskuttaa.»
»Sinun on hankittava löydetty karjan kello, jonka omistajaa ei tiedetä. Pane se täyteen vasta lypsettyä lehmän maitoa, mene pellon veräjälle ja siitä pohjoiseen käsin seitsemännen varaseipään alla anna koiran latkia maitoa kellosta. Jos lumot siitä eivät ota lähteäkseen, mene sunnuntaiaamuna kellotapuliin, leikkaa kielenkantimesta palanen ja juota se maidossa koirallasi, niin jopa alkaa luika kuulua metsästä.»
Eräs vanhahko uutismökin mies tuli metsästäjän jälkeen kamariin.
»Jopa olet äijä raukka ujunut ohkaiseksi kuin ankerias. Sinun sairautesi mahtaa olla suun kautta mennyttä», sanoi ukko puoleksi leikillä, puoleksi säälien.
»Ihmekös tuo, isäntä hyvä, jos tämä syntinen suoltuukin, kun vihamies on peltoni pilannut, niin että vilja pyrkii kasvamaan alaspäin maan sisään», selitti mies.
»Ja nyt tulit kysymään, miten peltosi on pilauksesta päästettävä?»
»Joo, siinä mielessä tänne itseni rahtasin tuolta korpien ja nevojen takaa.»
Ukko neuvoi ystävällisesti:
»Pane vaskikattilaan vettä, kolme sammakkoa ja yksi paistettu ahven. Kierrä peltosi kahdesti myötä- ja yhden kerran vastapäivään ja leppäisellä vastalla vihmo vettä pilatulle pellollesi. Pyydystä sitten elävä kala, esimerkiksi hauki, sido punonnaisella paistettu kala elävän kalan pyrstöön ja päästä järveen. Pahantekijä katuu niin kauan kun paistettu kala pysyy elävän kalan pyrstössä, ja vilja alkaa kasvaa ylöspäin.»