"Yhtiö tietysti?" kysyi hän sitten.
"Sehän se…"
"Olenko käskenyt sinun olla missään tekemisissä yhtiön kanssa?"
"Ette, mutta…"
"Mitä muttia siinä on. Syytä itseäsi."
"Niin kylläkin, mutta…"
Gyllenmarck käänsi ynseästi selkänsä. Hetken kuluttua hän kuitenkin kysäisi:
"Kuinka sinä nyt juuri sait sen tietää?"
Matti selvitti ääntään, ennenkuin vastasi. Se oli merkki siitä, että hän aikoi puhua vähän pitempään.
"Kyllä minä sen olen tiennyt koko sen kuukauden, minkä täällä metsässä olemme olleetkin", sanoi hän tarpeellisten alkuvalmistelujen jälkeen, "mutta on niin painanut mieltä, etten olisi voinut sitä rauhallisesti sanoa aikaisemmin…"