* * * * *
Katulyhtyjen syttyessä käyvät tuoksut tuntuvammiksi ja Niku istuu yhä penkillään. Yksi ja toinen on siinä jo istahtanut hetkisen hänen vieressään, on ollut sellaisiakin, jotka ovat hänelle heittäneet sanasen pari; mutta hän on pysynyt paikallaan. Minne hänellä ylimalkaan kiire olisikaan? Jos siihen saisi poliisin hätyyttämättä nukahtaa, niin siinä hän nukkuisi aamuun asti.
Ihmisiä kulkee ohi, käy aina pimeämmäksi, Niku miettii.
"Ryssä, perkele. Huora."
Hän on selvillä siitä, miten ihminen syntyy tähän maailmaan, miten se pannaan alkuun ja kuinka sitten tapahtuu. Mahtaneekohan tuosta ohi vaeltaa kovinkaan monta tarkoituksella tehtyä, eivätköhän useimmat ole vain sellaisia "vahingonlaukauksia", joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut aivan toinen kuin uuden ihmisen aikaansaaminen. Miksi siis suuttua, kun tulee puhe syntyperästä ja ryssästä.
Sitä kysymystä ei Niku saa itselleen selväksi. On kai niin, että jokainen ihminen on ihminen erikseen: mistä toinen suuttuu, se ei liikuta toista vähääkään. Niin kuin se yksikin poika, joka oli tuotu laitokselle sen takia, että oli sekaantunut lampaaseen, ja joka puhuikin, saatana, siitä, kun vain joku viitsi kuunnella. Mutta se kai ei ollut nupiltaan erittäin viisas.
Niku yrittää olla ajattelematta tällaisia asioita ja kohdistaa koko huomionsa leipäkysymykseen, mutta ne eivät häntä jätä. Minkälainen on hänen äitinsä ollut näöltään? Sanovat ainakin, että se oli ollut pulskanpuoleinen ja muutenkin kunnon ja tekevä ihminen. Nikulla ei ole hänestä minkäänlaista kuvaa, ei edes tietoisuutta siitä, mihin paikkaan hänet on haudattu. Saisihan tuon tietää, vaikkei siitä tietystikään mitään hyötyä olisi. Kuollut kun kuollut, — eihän se ollut elänytkään kuin muutaman tunnin hänen syntymänsä jälkeen. Ja isä oli jo silloin ollut tietymättömissä. Tietenkin ryssän sotamies, niinkuin tavallista kuului olleen siihen aikaan, koska se kerran oli ryssä ollut.
"Ja pirunko minä sille kaikelle mahdan", mutisee Niku itsekseen, nousee ja lähtee tarkotuksettomasti kulkemaan.
Sitä asiaa hän ei enää tahtonut ajatella ja sillä se sai hänen puolestaan olla ratkaistu.