Sanaa puhumatta irroittaa Jaska nauhan ja pistää sen taskuunsa.
— Tuletko sinä mukaan? kysyy hän sitten Iivarilta.
— … tiedä, tuota, niin vaihtaa kuin liiviä, vastaa Iivari empien. Taidan mennä kotiin nukkumaan.
Mutta Jaska painuu Peltonientä kohden.
* * * * *
Yö meni rauhallisesti, niinkuin oli laskettukin. Ainoastaan muutamia laukauksia vaihdettiin ja kaksi ryssää pääsi hengestään. Kahden tunnin kuluttua oli kaikki selvää.
Aamulla katseli Lampimäki Jaskaa salatulla hartaudella. Olihan siinä pohjalla sittenkin sitä oikeaa, niinkuin hän oli arvellutkin. Mutta mitään hän ei sanonut.
Illalla tulee Jaska tupakamariin ja sanoo isännälle, että pitäisi saada vähän rahaa.
— Mitä sinä sillä? kysyy isäntä.
— Tulisi vähän menoa.