Usein hävittivät ja rikkoivat pirut kuolleita esineitä.
Toisille pyhille miehille piru laittoi ruumiillisia tuskia. Ramnaldon jalkojen päällä istui piru joka yö ja piteli hartioista pyhää Ägidiusta, toisia se kivitti ja solvasi (ei kerrota nostivatko kunnianloukkausjutun) toisia pieksi ijäkseen vaivaseksi, yrittipä heittää eräitä jokeen. Mitä kärsikään pyhä Christine Stammelnista, jota 200,000 pirua kiusasi?
Eipä jättänyt piru kuolevaakaan rauhaan, vaan kiusasi viimeiseen hengenvetoon, täyttäen kuolevien huoneet kuten esim. Ludvig Hurskaan, jonka viimeiset sanat olivat: "Ulos, ulos!" Tarpeen olikin v. 1512 ilmestynyt Dominiko Camanican kirja "Kuolemisen taito".
Vieläpä menivät pirut ihmisten sisälle ja silloin oli ihminen pirun oma, jos piru oli päässyt sisään, sitä ihmistä tanssitti piru aivan pillinsä mukaan. — Tavallisesti meni piru suusta sisään, ellei muistanut tehdä ristinmerkkiä kun nautti jotakin.
Eräällä lapsella oli jano. Piru tuli ihmisenä ja antoi lapselle juoda. Lapsi joi tekemättä ristinmerkkiä suun eteen. Piru meni sisään. Alkupuolella kerroimme mummosta, joka nieli pirun salattilehtenä. Toisilla ihmisillä oli piru jo syntymästä asti sisässä, nimittäin kastamattomina perisynnissä syntyneillä ihmisillä. Kasteessa lensi piru lapsen suusta ulos.
Luukas kertoo: eräässä ihmisessä oli 6,666 perkelettä, jotka pyhä Fortunato ajoi ulos. Pyhä Ubaldo ajoi eräästä ihmisestä 400,000 perkelettä ulos. Onpa sattunut, että yksi ainoa piru on ollut useassa ihmisessä. Evankelistat kertovat langettavatautisissa pirun asuneen.
Ihmiset, joissa asui piru, erosivat monessa suhteessa tavallisista ihmisistä. Historioitsija Teodoreta (500 luvulla) kertoo naisesta, joka söi 30 kanaa päivässä. Piru vei toisilta makuaistin, jotta he söivät kaikellaisia sotkuja. Toisille teki ruuan vastenmieliseksi. Pirut pakottivat "asunnokseen" ottamansa ihmisen tekemään kaikellaisia hassunkurisia temppuja, syöksemään suustaan tulta, haisemaan pahalle, lentämään m. s. Toista pakottivat pirut valehtelemaan, väliin tottakin puhumaan, kuten katolisuuden aikana kerettiläisiä inkvistittoreille ilmiantamaan ja "salasyntejä" paljastamaan. Pirun riivaamat olivat toisinaan iloisia, toisinaan surullisia, joskus taas ennustelivat tulevaisia asioita.
Luostarin asukkaat, nuo pyhät, näyttivät olleen piruille mieluisia "asuntoja". Laudeenin Ursullalaisten luostarissa (17 vuosisadalla) menivät pirut sisar Giovanna degli Angelin sisälle ja sitten kaikkiin 70:een nunnaan. Vuonna 1490 menivät pirut Belgiassa Querzyn luostarin nunnien sisään ja olivat siellä monta vuotta. 1,124 menivät pirut Norbertin luostarin munkkeihin[1]
[1] Pirukohan heille lapsia synnytti, joita sitten tappoivat kätkivät kellareihin ja kaksinkertausten seinien väliin? Suom.
Itse eivät ihmiset voineet vapautua sisässään asuvista perkeleistä ja sentähden oli pirujen ulosajo (Exorzismi) tuottavana ammattina, joka kirkon puolelta järjestettiin varsinaisten Exorzistien toimeksi.