Kummallinen on Robert Pirolaisen, lauluissa ja murhenäytelmissä tunnettu historia. Eräs normandialainen herttuatar, rukoiltuaan kauan Jumalalta lasta, kääntyi viimein pirun puoleen, joka kuuli rukouksen, ja herttuattaren syntyi poika Robert, joka lapsesta saakka oli villi, puri imiessään äidin rinnoista nisät poikki, puukotti koulussa opettajaansa — oli 20 vuotiaana rosvojoukon päällikkö. Teki lukemattoman joukon kamalia rikoksia, murhia y. m. Tuli äitinsä luo, joka ilmotti hänelle salaisuuden, että piru oli hänen isänsä. Katui sitte syntejään. Lähti kristittyjen aatelisherrojen joukoissa sotaretkelle pakanoita vastaan Kristuksen valtakunnan puolesta, urhoollisesti taistellen. Kuoli kunnioitettuna ja — tietysti autuaana!
Näin meni pirun edelläkerrottu yritys myttyyn. Nyt koetti hän Antikristuksen avulla panna aikeensa täytäntöön. Niiksi katsottiin useita miehiä. Rooman keisari Neero oli Antikristus, samoin Muhammed II, sekä 1,300 luvulla Fredrik II. Kaikkina aikoina on Antikristusta odotettu ja sitä vastaan varustauduttu. V. 380 uskoi Taursin piispa Martin, että Antikristus on jo syntynyt, samoin Florensin piispa Bambert v. 1080. Paavi Inocentius VI:n ajalla määräsi eräs munkki Antikristuksen syntyvän 1365 ja Arnoldo eli Billanova ennusti sen syntyvän v. 1376. 1412 tiesi Vincenzio, että Antikristus todella on syntynyt. Inkvisitionikidutuksessa tunnustivat useat "noidat", että he olivat Antikristuksen kanssa tekemisissä (1900—1911) luvulla ovat useimmat Suomen papit vakuuttaneet, että sosialismi on Antikristuksen oppia ja sen levittäjät ja kannattajat Antikristuksia. (Niitä on siis jo useita miljoonia! Suom.)
Naispirut synnyttivät myös lapsia. Englannissa uskottiin aikoinaan, että Plantagenetien[1] suvun eräällä esi-isällä oli piru vaimona, ja sillä paljon lapsia.
[1] Hallitsijasuku Englannissa, Plantagenetit joista ensimäinen astui Englannin valtaistuimelle v. 1154.
Flanderian kreivi Ralduinista kerrotaan, että hän metsässä kerran tapasi kauniin naisen, joka sanoi itsensä erään aasialaisen kuninkaan tyttäreksi. Kreivi meni hänen kanssaan naimisiin. Nainen oli piru.
Paitsi omia lapsia oli pirulla myös kasvatteja, joita hankki varastamalla tai muuten.
Eräs tyttö Englannissa 1200 luvulla tuli raskaaksi ja pakeni kotoaan, peläten vanhempiaan. Hänen kulkiessaan yksin metsässä, nousi ankara myrsky. Tyttö, rukoiltuaan Jumalaa turhaan, kääntyi Saatanan puoleen, joka ilmestyikin nuorukaisena ja sanoi tytölle: "Seuraa minua!" Nuorukainen vei tytön erääseen lammasnavettaan, laittoi oljista sijan, ja meni hakemaan ruokaa. Kyläläisistä pari kulki ohi ja näkivät synnytystilassa olevan naisen ja menivät ilmottamaan papille ja muille kyläläisille. Tällä välin palasi piru ruokineen ja tyttö söi. Sitten tyttö synnytti ja piru teki tehtävänsä kuten tottunut kätilö. Kun paikalle saapui pappi ja joukko ihmisiä, otti piru lapsen käsivarsilleen ja katosi.
Toisen tapauksen kertoi Benedikte munkki Walter von Boiney († 1236): Erään Jumalaa pelkäävän pariskunnan isässä kiihotti piru vastustamattoman himon — heillä oli jo paljon lapsia ja olivat luvanneet Neitsyt Marialle, että ovat ilman. Kun kiusaus kävi ylivoimaiseksi huudahti mies: "Jos lapsi syntyy, niin annan sen pirulle!" Lapsi syntyi, kasvoi ja oli kaunis. Kun lapsi oli 12-vuotias, ilmestyi piru ja sanoi vievänsä lapsen 3 vuoden päästä. Usein uudistettujen kysymysten jälkeen kertoi äiti lapselleen salaisuuden. Lapsi lähti yöllä kotoaan ja kertoi paaville asian. Ei paavikaan tiennyt mitä tulisi tehdä. Hän lähetti nuoren vaeltajan Jerusalemiin patriarkan luo, ei voinut hänkään muuta, kun lähetti lapsen edelleen erään erakon luo, jonne hän jäi. Piru tulikin omaansa hakemaan, mutta — ei saanutkaan. Pyhä Maria ajoi pirun joukkoineen pois.
Joskus on piru ostanut lapsia, ellei niitä varastamalla saanut.
Lahjoja otti piru, jos ne annettiin sydämestä.