Coal-Cityn taivaalta loistivat sähkövalot, jotka tavallista vahvemmat sähkövirrat ravitsivat, ollen yhtä monen auringon näköiset. Kirkas valo täytti koko Uuden Aberfoylen.
Kirkossa levittivät sähkölamput niinikään häikäisevää valoa, ja maalatut ikkunat loistivat tulikaleidoskopien tavoin.
The reverend William Hobson oli toimittava vihkimisen. Hän odotti ovella morsiusparin tuloa.
Juhlasaatto läheni kierrettyänsä Malcolm-järven lahdelman.
Samassa kuului urkujen säveleet tervehtivän tulleita, ja molemmat parit astuivat pastori Hobsonin jälkeen alttarille.
Herran siunausta rukoiltiin ensin kaikille läsnäoleville; sen jälkeen jäivät Harry ja Nell kahden papin eteen, jolla oli pyhä kirja kädessä.
"Harry", sanoi pappi, "minä kysyn sinulta, tahdotko ottaa Nellin aviovaimoksesi, ja vannotko aina rakastavasi häntä?"
"Sen tahdon ja vannon", vastasi nuorukainen vakavalla äänellä.
"Ja sinä, Nell", jatkoi pappi, "kysyn sinulta, tahdotko ottaa Harry
Fordin aviomieheksesi, ja…"
Neitonen ei ennättänyt vastata, ennenkuin kauhea pauhina kuului ulkoa.