"Niin, kyllä!" vastasi Simo Ford, vieden lamppunsa sille puolelle vuoren seinää, josta hän sekä poikansa, eilen viimeksi olivat nähneet kaasun purkautuvan.
Vanhan kaivosmestarin käsi vapisi, kun hän koki nostaa lamppua ylös liuskalevyjen rakoihin.
"Auta minua, Harry!" sanoi hän.
Harry otti sauvansa ja kuletti lamppua järjestänsä eri paikkoihin seinässä, joissa liuskakivi näytti olevan levyissä, mutta hän pudisti päätään, sillä tuota hiljaista suhinaa, joka on tunkeutuvan hiilikaivoskaasun tunnusmerkki, ei kuulunutkaan.
Minkäänlaista syttymistä ei myöskään seurannut. Selvää oli, ett'ei hiventäkään kaasua tunkeutunut vuorenseinämestä.
"Ei mitään!" huudahti Simo Ford, ojentaen puristettua nyrkkiään paremmin vihoissaan kuin pettyneenä.
Harry huudahti.
"Mikä on?" kysyi kiireesti James Starr.
"Liuskakivien väliset raot ovat tuketut".
"Mitä puhutkaan?" huusi vanha kaivosmestari.