"Tulkaa hra Starr! Tulkaa isäni! Tie uuteen Aberfoyleen on vapaa!"
Yhdeksäs Luku.
Uusi Aberfoyle.
Jos insinöörit jollakin ylenluonnollisella voimalla olisivat voineet nostaa yhtenä myhkäleenä ja 1,000 jalan syvältä koko maakuoren, joka kannattaa kaikki järvet, joet, lahdet ja rannikot Stirlingin, Dumbartonnin ja Renfrewin kreivikunnissa, niin olisivat tuon suunnattoman kannen alla löytäneet äärettömän ontelon, johon ei olisi voinut verrata muuta kuin Mammuthluolaa Kentuckyssä.
Siinä ontelossa oli monta sataa erimuotoista ja erisuuruista kammiota, niinkuin monikerroksinen mehiläispesä oikullisesti järjestettyine kammioineen, mutta suuremmoinen pesä, jonka asukkaina mehiläisten asemasta olisi sopinut olla kaikki maanmuodostuksen aikana eläneet iktyosaurit, megateriot ja pterodaktylit.
Sokkeloiset käytävät, muutamat korkeammat kuin suurimpain kirkkoin holvit, toiset matalat, ahtaat ja koukeroiset, jotkut kulkien vaakasuoraan, nousten ja laskeutuen joka suuntaan, yhdistivät ne huoneet keskenään.
Pylväät, jotka kannattivat näitä erimuotoisia holvia, ja paksut seinät kaivoskäytäväin välillä olivat sorakiveä ja liuskavuorta. Mutta käytettäväksi kelpaamattomien kerrosten välissä, ja niiden kovan painon alla, kulki ihania hiilijuonia, niinkuin olisi tuo musta veri siinä omituisessa muodostuksessa juossut monimutkaisten suonten läpi.
Niiden kerrosten pituus oli kokonaista 7 suom. penink. pohjoisesta etelään ja ulottuivat aina North-kanavan alle. Tämän hiilialueen arvoa ei voitu määrätä muuten kuin tarkkojen tutkimusten nojassa, mutta varmaan oli se suurempi kuin Cardiffin ja Valesin kreivikunnissa ja Northumberlandin kreivikunnassa olevan Newcastlen hiilikerrosten arvo.
Vielä tulee lisätä, että työ tässä hiilialassa oli käypä varsin helpoksi sen kautta, että luonto eriskummallisesti sekundaari-kerroksia muodostamalla, selittämättömällä kivennäisaineiden poissulkemalla sinä maanmuodostuksen aikakautena, jolloin nämä ainekset kovettuivat, jo oli luonut monen monituiset käytävät ja holvit Uuteen Aberfoyleen.
Niin, luonto yksin! Ensi silmäyksellä olisi luullut löytäneensä monta sataa vuotta sitte hylätyn kaivoksen. Niin ei kuitenkaan asia ollut. Ei semmoisia rikkauksia syyttä jätetä. Ihmis-muurahaiset eivät koskaan olleet kaivaneet tässä kohden Skotlannin maanpinnan alla, siinä oli luonto yksin kaikki muodostellut.