Niinpä kun ei mitään vakinaista marssijärjestystä ollut säädetty, oli jokainen vapaa tietyissä rajoissa noudattamaan omaa makuaan, metsämiehet samoilemaan seutua, seuramiehet keskustelemaan vankkurien asukkaiden kanssa, filosofit yhdessä filosofoimaan. Paganelin, jolla oli kaikki nämä eri ominaisuudet, olisi pitänyt olla yhtä aikaa kaikkialla.
Matka Adelaiden maakunnan kautta ei ollut millään tavalla mielenkiintoinen. Matalia, mutta pölyisiä kunnaita, suuria aloja epämääräistä maaperää, joilla siellä on yhteisnimenä "bush", luonnonniittyjä, joilla kasvavien suolapitoisten pensaiden kulmikkaita lehtiä lampaat erityisesti himoitsevat, seurasi toinen toistaan peninkulmittain. Siellä täällä näkyi muutamia "pig's-face" nimisiä, Uudelle Hollannille ominaisia sikopäisiä lampaita, jotka liikuskelivat laitumella Adelaidesta rannikolle äskettäin rakennetun sähkölennätinlinjan pylväiden välissä.
Tähän saakka nämä tasangot muistuttivat suuresti Argentiinan pampan yksitoikkoisia lakeuksia. Sama ruohoinen ja tasainen maa. Sama taivasta vasten jyrkästi rajoittuva näköpiiri. MacNabbs väitti, ettei ollut vaihdettu maata; mutta Paganel vakuutti, että seutu muuttuisi pian. Hän takasi, että saadaan nähdä ihmeellisiä asioita.
Kello kolmeen mennessä vankkurit kulkivat laajan, puuttoman alueen yli, joka on tunnettu moskiittotasankona. Tiedemies sai maantieteelliseksi mielihyväkseen todeta, että se ansaitsi nimensä. Mutta matkustajat ja eläimet kärsivät kovasti näiden kiusallisten hyönteisten alituisista pistoista, joita oli mahdoton välttää; kirvely saatiin kuitenkin lievennetyksi mukana olleen lääkevaraston ammoniakilla. Paganel ei voinut olla toivottamatta hornan kattilaan näitä verenhimoisia sääskiä, jotka raatelivat hänen pitkää vartaloaan kihelmöivillä pistoillaan.
Illemmalla päästiin seudulle, missä muutamat vehmaat akasiapensaat vilkastuttivat tasankoa; tuolla täällä oli rykelmä valkoisia kumipuita; kauempana tuoreita pyöränjälkiä; sitten eurooppalaista alkuperää olevia puita, oliivi- ja sitruunapuita ja vihantia tammia sekä vihdoin aitoja hyvässä kunnossa. Kello kahdeksan aikaan saapuivat juhdat, jouduttaen kulkuaan Ayrtonin kepin ajamina, Red Gumin asemalle.
"Asemalla" tarkoitetaan sisämaan uudistaloja, joissa kasvatetaan karjaa, Australian päärikkautta. Karjankasvattajat, "squatters", maassa kyyhöttäjät, ovat saaneet nimensä englantilaisesta teonsanasta "squat", kyyhöttää; se onkin ensimmäinen asento, johon jokainen vaelluksiinsa näillä aavoilla alueilla väsynyt siirtolainen asettuu.
Red Gumin asema oli pienehkö uudisasutus. Mutta Glenarvan sai siellä osakseen runsasta vieraanvaraisuutta. Näiden yksinäisten asumusten katon alla on pöytä alituisesti katettuna matkamiestä varten, ja australialainen uudisasukas on aina kohtelias isäntä.
Seuraavana aamuna valjasti Ayrton juhtansa päivän valjetessa. Hän tahtoi vielä samana iltana ehtiä Victorian alueelle. Maaperä kävi vähitellen epätasaisemmaksi. Jono pieniä, helakanpunaisen hiekan peittämiä kunnaita aaltoili silmänkantamattomiin. Se oli kuin suunnaton, tasangon ylle heitettv punainen vaippa, jonka poimuja tuuli paisutti, joukko valkotäpläisiä, suora- ja sileärunkoisia "malley"-kuusia levitteli oksiaan ja tummanvihreitä havujaan vehmaan ruohiston yllä, missä vilisi hilpeitä hyppyrottia. Sen jälkeen tuli pensaita ja nuoria kumipuita kasvavia laajoja kenttiä; sitten alkoivat ryhmät olla hajanaisempia, yksinäisten pensaiden sijasta näkyi puita, ja nyt nähtiin ensimmäinen näyte Australian metsistä.
Victorian rajaa lähestyttäessä muuttui maan muoto yhä tuntuvasti. Matkustajat huomasivat olevansa uudenlaisella maaperällä. He kulkivat järkähtämättä suoraan eteenpäin, minkään esteen, järven tai vuoren pakottamatta heitä poikkeamaan syrjään tai tekemään kierroksia. He noudattivat käytännössä mittausopin ensimmäistä sääntöä ja seurasivat poikkeuksetta lyhyintä tietä kahden pisteen välillä. Väsymyksestä ja hankaluuksista ei ollut puhettakaan.
Vauhti sovellettiin härkien verkkaisen kulun mukaan, ja vaikka nämä tyynet eläimet eivät marssineet nopeasti, ne eivät ainakaan pysähtyneet.