Catapaz ei ymmärtänyt, sillä hän kohautti olkapäitään ja palasi joukon kärkeen.
Kello viiden aikaan illalla hän pysähtyi matalaan rotkoon, muutamia kilometrejä pienen Lojan kaupungin yläpuolelle, ja tänä yönä leiriytyivät matkustajat suurten Kordillieerien alkurinteiden liepeille.
3900 METRIN KORKEUDESSA.
Matka Chilen poikki oli tähän saakka sujunut ilman sanottavia tapaturmia. Mutta sitten tulivatkin yhdellä kertaa vastaan kaikki vuorten ylityksen vaikeudet ja vaarat. Kamppailu luonnonesteiden kanssa alkoi nyt täydellä todella.
Ennen lähtöä oli ratkaistava tärkeä kysymys. Minkä solan kautta saattoi mennä Andien yli joutumatta pois määrätystä suunnasta? Asiaa kysyttiin catapazilta.
— Minä en tiedä, tämä vastasi, — tällä kohtaa Kordillieereja kuin kaksi käyttökelpoista solaa.
— Varmaankin Arican solan, jonka löytäjä oli Valdivia Mendoza, Paganel sanoi.
— Niin kyllä.
— Ja Villarican solan, Nevado de Villarican eteläpuolella.
— Niin oikein.