— Paitsi yksi, lady Helena lausui.
— Missä se on, rouva Paganel kysyi.
— Tuolla! lady Helena vastasi viitaten mustaa pistettä kohti paria kilometriä edempänä.
— Tosiaankin, Paganel myönsi. — Yritetään määrittää sen paikka, ettemme tartu siihen, sillä pian nousuvesi peittää senkin.
— Se on suoraan vuoren pohjoisen särmän kohdalla, John Mangles sanoi.
— Wilson, koeta pysyä siitä ulapan puolella.
— Kyllä, kapteeni, matruusi vastasi painaen koko voimallaan suurta peräairoa.
Puolessa tunnissa päästiin noin kilometri. Mutta omituista: musta piste oli yhä veden päällä.
John katseli sitä tarkkaavasti ja paremmin nähdäkseen lainasi Paganelin kiikarin.
— Se ei ole kari, hän sanoi hetken tarkasteltuaan, — se on uiva esine, joka nousee ja laskee aallokon mukana.
— Eikö se ole jokin Macquarien maston kappale? lady Helena kysyi.