— Ei, mutta tämän meren yli, joka ei näyttänyt ikinä loppuvan. Nyt jatkamme taas matkaamme maata myöten, ja alamme todenteolla laskeutua maan sisuksiin.
— Setä! sallikaa minun tehdä vain yksi kysymys.
— Kysy, Akseli.
— Paluumatka?
— Paluumatka! Sinä ajattelet paluumatkaa, vaikka emme ole vielä tulleet perillekään?
— En, kysyn vain, miten se käy päinsä?
— Kun olemme päässeet maan keskipisteeseen, niin joko löydämme toisen tien, jota myöten palaamme, tahi käännymme takaisin koreasti samaa tietä, jota olemme tulleetkin. Luulenpa, ettei kukaan salpaa sitä kiinni takanamme.
— Mutta sitten meidän täytyy korjata lautta.
— Se on välttämätöntä.
— Mutta onko meillä jäljellä niin paljon ruokavaroja kuin mitä tarvitsemme nämä suurtyöt tehdäksemme?