Siellä aitauksessa, raoista ulvoen, möristen pamausten ärsyttäminä, kieriskellen luotien haavoittamina, jotka muutamiin osuivat, hyppeli leijonia, tiikerejä, hyeenoja, panttereita — vähintäänkin kaksikymmentä raivokasta eläintä! Niiden kauaksi kaikuvan mölyn vaikutuksesta riensi kai toisia petoja paikalle. Saattoikin jo kuulla etäisempiä ulvahduksia, jotka lähenivät Willin puun ympäristöä. Tuntui siltä kuin kokonainen petoeläinten näyttely olisi äkkiä tyhjennetty saarelle!
Tällä välin Godfrey ja Karefinotu, välittämättä Tartelettista, josta ei voinut olla heille mitään hyötyä, säilyttivät kylmäverisyytensä ja koettivat tähdätä varmasti. Tahtomatta tuhlata turhaan ainoatakaan panosta he odottivat, kunnes joku varjo vilahti ohi. Silloin pamahti laukaus ja luoti osui maaliinsa, sillä heti ilmaisi tuskanulvahdus, että eläintä oli haavoitettu.
Neljännestunnin perästä tuli jonkinlainen aselepo. Väsyivätkö siis pedot hyökkäykseen, joka oli maksanut monelle niistä hengen, vai odottivatko ne päivän valkenemista aloittaakseen sen uudestaan suotuisammissa olosuhteissa? Oli miten oli, mutta Godfrey ja Karefinotu eivät olleet tahtoneet jättää asemaansa. Neekeri ei ollut käyttänyt pyssyänsä vähemmän taitavasti kuin Godfrey. Jos se oli pelkkää matkimisvaistoa, niin täytyy myöntää, että se oli ihmeteltävää.
Kellon lähestyessä kahta aamusella hälytti heidät uusi hyökkäys, ja ottelu yltyi entistä tulisemmaksi. Vaara oli välittömästi uhkaava, asema Willin puun sisässä alkoi käydä mahdottomaksi.
Jo kuului uutta kajahtelevaa karjuntaa mammutpetäjän juurelta. Ikkunain aseman vuoksi, ne kun olivat puhkaistut sivuille, ei Godfrey eikä Karefinotu voinut eroittaa hyökkääjiä eikä siis luodeillaan niihin osata.
Nyt ryntäsivät pedot ovea vasten, ja liiankin varmaa oli, että se murtuisi niiden sysäyksistä tai kynneniskuista.
Godfrey ja neekeri olivat jälleen laskeutuneet permannolle. Ovi horjui jo ulkoapäin tulevista iskuista… Tunnettiin kuuman hengityksen huokuvan sisälle kaarnanhalkeamista.
Godfrey ja Karefinotu koettivat lujittaa ovea pönkittämällä sitä vuoteittensa tukina käytetyillä paaluilla, mutta se ei voinut riittää.
Oli ilmeistä, että kaarnaportti ennen pitkää puhkaistaisiin, sillä pedot kävivät raivokkaasti kimppuun, varsinkin sitten, kun pyssyjen luodit eivät enää voineet niitä tavoittaa.
Godfrey oli siis tehty voimattomaksi. Jos hän tovereineen vielä oli Willin puun sisustassa, silloin kun hyökkääjät sinne syöksyisivät, eivät heidän aseensa olisi kyllin tehokkaat puolustukseen.