Hän ei myöskään käsittänyt, mitä Godfrey hänelle kertoi kaikista yrityksistään ottaa selvää savusta, joka oli näyttäytynyt eri kohdilta saarta. Samaten hän tuntui kovin ällistyvän paljastuksista, jotka vihjaisivat hänelle, että kaikki ei ollut käynyt hänen ohjeittensa mukaan, sen ohjelman puitteissa, jonka tekemiseen hänellä yksin oli ollut oikeus.
Mitä Tartelettiin tulee, niin hän ei ottanut noita selityksiä kuuleviin korviinsa. Hän näet ei tahtonut mitään myöntää, ei valehaaksirikkoa, ei valevillejä, ei kuvaeläimiä, ja kaikkein vähimmin hän tahtoi luopua saavuttamastaan kunniasta, että oli ensimmäisellä laukauksellaan kellistänyt polynesialaisheimon päällikön — erään Kolderupin palvelijakunnasta, joka muuten voi yhtä hyvin kuin hän itsekin.
Kaikki oli sanottu, kaikki selitetty, paitsi tärkeä kysymys todellisista pedoista ja tuntemattomasta savusta. Sen johdosta oli jo Will-enokin vaipumaisillaan syviin mietteisiin. Mutta käytännöllisenä miehenä hän siirsi näiden kysymysten ratkaisun toistaiseksi ja sanoi kääntyen sisarenpoikaansa kohti:
"Godfrey, sinä olet aina niin paljon pitänyt saarista, että varmaan tuotan sinulle suuren ilon ja täytän toivomuksesi ilmoittamalla tämän saaren kuuluvan sinulle, yksinomaan sinulle. Minä lahjoitan sen sinulle! Sinä saat nauttia saarestasi niin paljon kuin vain tahdot! En aio pakottaa sinua täältä lähtemään, en yritä väkisin eroittaa sinua saarestasi. Pysy siis Robinsonina koko elämäsi päivät, jos sydämesi sitä halajaa…"
"Minäkö", huudahti Godfrey, "kaikiksi ajoiksi!"
Phina lähestyi vuorostaan:
"Godfrey", kysyi hän, "tahdotko sinä todella jäädä saarellesi?"
"Mieluummin kuolisin!" vastasi nuori mies suoristautuen niin kimmoisesti, että hänen sanojensa vilpittömyyttä ei voinut epäillä.
Mutta sitten hän heti muutti mielensä.
"No, kyllä sentään", jatkoi hän tarttuen neitosen käteen, "kyllä jään tänne, mutta vain kolmella ehdolla, ensiksikin sinun on jäätävä tänne minun kanssani, rakas Phina, toiseksi täytyy Will-enon suostua asumaan täällä meidän kanssamme, ja kolmanneksi pitää Dreamin laivapapin vielä tänään tulla meidät vihkimään!"