"Tiedättekö, herra Kolderup, mistä tuo eläin on kotoisin?" kysyi kuuluisa täyttäjä esittäessään laskunsa.
"En", vastasi Will-eno.
"Mutta olihan sen selkäkilven alle kiinnitetty osoitelappu."
"Osoitelappu!" huudahti Godfrey.
"Kas tässä!" vastasi kuuluisa ammattimies.
Ja hän näytti nahanpalasta, johon oli lähtemättömällä musteella piirretty:
Hagenbeckittä, Hampurista, J.R. Taskinarille Stocktoniin,
U.S.A.
Kun William W. Kolderup oli lukenut nämä sanat, purskahti hän räjähtävään nauruun.
Hän oli käsittänyt kaikki.
Hänen vastustajansa J.R. Taskinar, hänen laudalta lyöty kilpailijansa oli ostanut kokonaisen laivanlastin suuria petoja, matelijoita ja muita tuhoeläimiä molempain pallonpuoliskojen eläinnäyttelyjen hyvin tunnetulta hankkijalta ja kostaakseen kuljettanut ne öiseen aikaan useammissa erissä Spencerin saarelle. Se oli käynyt hänelle epäilemättä kalliiksi, mutta hänen oli onnistunut tärvellä kilpailijansa omaisuus, kuten englantilaiset, jos saamme tarinaa uskoa, tekivät Martinique-saarella ennenkuin luovuttivat sen ranskalaisille.