Neiti epäröi vähän aikaa ennenkun vastasi, mutta kapteinin silmäys rohkaisi hänen mielensä ja hän lausui:
"Herra kapteini" — sanoi hän — "minä haluan tavata isääni Charlestonissa. Kaupunki on piiritettynä sekä maan että meren puolelta. En tiennyt kuinka pääsisin, ennenkuin kuulin Delphinin aikovan murtaa saarroksen. Miten tulin tähän laivaan sen tiedätte, ja minä pyydän teitä antamaan anteeksi, että niin olen tehnyt ilman teidän luvattanne, sillä varmaan ette olisi suostuneet anomukseeni."
"Aivan varmaan" — vastasi James Playfair.
"Siis tein oikein etten teiltä sitä pyytänytkään" — jatkoi tämä nuori tyttö lujemmalla äänellä.
Kapteini laski kätensä ristiin, asteli kerran hytin ympäri ja seisahtui sitte.
"Mikä nimenne on'?" — kysyi hän.
"Jenny Halliburt."
"Niitten kirjeitten osotteesta päättäen, jotka tavattiin Crockstonin papereissa, niin isänne on Bostonista?"
"Niin on, herra kapteini."
"Pohjoisvaltioitten mies on siis eteläisten kaupungissa, sillä aikaa kuin valtiot käyvät tulista sotaa?"